Moses Hahl: Sosialistinen lasten aapinen eli Alkuoppia lapsille

Sosialistinen lasten aapinen eli Alkuoppia lapsille ilmestyi alun perin Kanadan Ontariossa vuonna 1906. Suomessa teos julkaistiin neljä vuotta myöhemmin. Kirjasen tekijä oli Moses Hahl (1879-1928), amerikansuomalainen työväenliikkeeseen kuulunut toimittaja ja kirjailija. Sosialistisessa lasten aapisessa näkyvät hyvin Hahlin pappisvastaisuus sekä ankara hyväosaisten arvostelu.

Sosialistinen lasten aapinen ilmestyi vuonna 1977 Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton julkaisemana uusintalaitoksena. Tähän Helmivyön laitokseen teoksen fraktuuralla julkaistut osuudet on painettu myös helpompilukuisella antiikvalla.

Pehmeäkantinen, 48 s. ISBN 9789527211984. Kannen muokkaus: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Juhani Aho: Rautatievaunussa ja muita novelleja

 

Juhani Aho oli kiinnostunut uuden ajan ja sen keksintöjen vaikutuksesta tavallisten suomalaisten elämään. Tästä ristiriidasta kertoo hänen tunnetuimpiin kuuluva romaaninsa Rautatie, mutta myös monet muut rautatietä ja junia kuvaavat tekstit, kuten hurja pienoisromaani Maailman murjoma sekä monet lastut.

Tähän kirjaan on koottu Juhani Ahon rautatieaiheisia tekstejä, kuten lastut "Kannikka" ja "Wilhelmiina Wäisänen". Mukana on myös oleellisia otteita romaaneista Helsinkiin ja Rautatie. Kirja päättyy Maailman murjomaan. Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 120 s. ISBN 9789527211977. Kannen suunnittelu: Juri Nummelin. BoD:n verkkokaupassa 9,90 e (plus postikulut). Saatavana myös mm. Adlibriksen ja Bookyn verkkokaupoissa. 

Helmivyön kirjat ensi keväänä!

Kerrankin on sellainen tilanne, että tiedämme täällä Helmivyön pääkonttorissa, mitä ensi keväänä julkaistaan. Tämä johtui itse asiassa siitä, että tamperelainen Kulttuuritoimitus kysyi kustantamoilta tulevia kirjoja listausta varten, ja kerrankin Helmivyö huomioitiin! Päätimme silloin jättää joitain melkein valmiita kirjoja ensi kevääseen, jotta niille saisi mahdollisimman paljon huomiota. Julkistetaan ne vielä tässä! Näiden lisäksi saattaa hyvinkin tulla vielä muita kirjoja, koska kaikenlaista on kuitenkin koko ajan tekeillä ja kirjat valmistuvat kun ne valmistuvat. 

Kansi: J.T. Lindroos

Konrad Lehtimäki: Ylös helvetistä, sosialistisen dystopiaklassikon ensimmäinen uudelleenjulkaisu sitten 1950-luvun

Edgar Rice Burroughs: Pois ajan syövereistä, kolmas osa Burroughsin Caspak-sarjassa, jonka on suomentanut uudestaan Reijo Valta

kansi: Timo Ronkainen

Harri Kuusa: Nikkeliä ihmislihaan, kulttimaineessa oleva pikkuisena pokkarina 1963 ilmestynyt sekopäinen yksityisetsiväjuttu, mukana myös Kuusan novelleja kioskilehdistä

Harri Raitis: valitut FinnWestit, tunnetun turkulaisen kirjoittajan osuudet legendaarisessa länkkärilehdessä 

Tomi Peuhkurinen: Kovaa peliä II, kovaa erotiikkaa ja väkivaltaa elokuvaympyröissä, Mikael X. Messin poikia

Väinö Kataja: valitut kertomukset, aikoinaan suositun kirjailijan parhaat novellit

Juri Nummelin (toim.): Muistojen divarit II, suositun kirjoituskokoelman jatko-osa, kertomuksia divareista ympäri Suomen

Vuoden 2021 syksyn aikana ilmestyi vielä kaksi kirjaa, Juhani Ahon Rautatievaunussa, johon on koottu hänen juna-aiheisia tekstejään, ja Moses Hahlin kokoama Sosialistinen lasten aapinen eli alkuoppia lapsille (kirja ei ole vielä saatavana verkkokaupassa, linkki lisätään kun se tulee saataville). 

Valkoinen valo ja muita junatarinoita (toim. Juri Nummelin)

Rautatie on merkittävä osa 1800-luvun puolivälistä alkanutta mentaalista maisemaa, ja monet suomalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet rautateille ja juniin sijoittuvia tarinoita. Niissä uusi ja vanha kohtaavat, usein koomisin tavoin.

Valkoiseen valoon Juri Nummelin on koonnut joukon vanhoja rautatietarinoita, joissa ollaan matkalla Savosta Helsinkiin, Amerikan sydänmailla tai tulevaisuudessa menossa Ouluun. Kirjoittajina on tuttuja nimiä, kuten Juhani Aho, Eino Leino ja Konni Zilliacus, mutta myös unohdettuja sanankäyttäjiä, kuten Jalmari Kara, Juho Reijonen ja Kaapro Jääskeläinen. Annikki Reijosen teksti kuvaa matkustamista täydessä junanvaunussa Virossa. Kirjassa on myös Nummelinin lyhyt esipuhe. 

Resiina-lehden arvostelun mukaan kyse on "mielenkiintoisesta otannasta melko tuntemattomista rautatiekuvauksista". Erikseen Resiinan Sakari K. Salo nostaa esille Eino Leinon hauskan pikkutarinan "Junanvaunussa", jossa keskustellaan ajan politiikasta.  

Juri Nummelin (s. 1972) on tietokirjailija, joka on ajanut resiinalla ja kapearaiteisella höyryveturilla sekä osallistunut vanhan turveradan purkamiseen Paneliassa.

Pehmeäkantinen, 164 s. ISBN 9789527211939. Kansikuva: Johan Kortman, kannen layout: J.T. Lindroos (oivas.com). BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo:

Juri Nummelin: Lukijalle 

Juhani Aho: Kannikka (teoksesta Lastuja IV-VII, Werner Söderström 1899) 

Eino Leino: Junanvaunussa (teoksesta Päiväperhoja, Eero Erkko 1903) 

Karl A. Tavaststjerna: Rautatiejuttu (teoksesta Kertomuksia ja kuvauksia, suom. Juhani Aho, Werner Söderström 1896) 

Kaapro Jääskeläinen: Savon ukon Helsingissä käynti, siihen aikaan kun Savoon ei vielä ollut rautatietä (teoksesta Iloisia juttuja, Vihtori Kosonen 1908)  

Juho Reijonen: Junassa (teoksesta Kertoelmia ja kuvauksia, Werner Söderström 1900) 38

Jalmari Kara: Junassa (teoksesta Jääkärien jäljiltä, Kirja 1919) 

Yrjö Heilala: Lämmittäjä Heikkisen juhannus (teoksesta Matkalukemista: rautateiltä ja sen varsilta, Boman & Karlsson 1905) 

Anonyymi: Junamiesten jouluilta (Punikin joulu, 1920) 

Hannes Varpe: Matkan varrelta (Työväen joulualpumi, 1922)  

O. A. Joutsen: Seikkailu amerikkalaisella rautatiellä (teoksesta Seikkailujen maailma, Gummerus 1911) 

Konni Zilliacus: “Valkoinen valo” (teoksesta Siirtolaisia: kertomuksia Ameriikan suomalaisten elämästä, suom. Juhani Aho, Werner Söderström 1897) 

Kaarlo Hemmo: Häämatkaseikkailu (teoksesta Ilman vaan aikojaan, Ronelius 1909) 

Jalmari Kara: ote kirjasta Petsamon rata: isänmaallinen unelma (Kirja 1921; julkaistu salanimellä Kapteeni Teräs) 

Ducenti: Matkakuva ylhäältä pohjoisesta, talvena 1900 (“Resebild från höga norden, vintern år 1900” julkaistu Helsingfors Dagbladissa 7.11.1880, suom. Sanna Kellokoski, suomennos ilmestynyt alun perin Marvinissa 1/2013) 

Annikki Reijonen: Luku IX romaanista Jumalten jano (WSOY 1928) 

Nils Aejmalaeus (Niilo): Haaksirikko. Suomalainen perustuskielinen taru

 Nils Aejmelaeuksen Haaksirikko ilmestyi alun perin vuonna 1838 salanimellä Niilo ja sitä on pidetty ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina. Pienoisromaanin mittainen teos kertoo nuorenparin rakkaudesta, joka väärinkäsitysten ja epäröintien jälkeen puhkeaa kukkaansa. Teosta on pidetty vaatimattomana ja opettavaisena, mutta asian voi nähdä toisinkin: "Huonomminkin suomenkielisen romaanin olisi voinut aloittaa" (Markku Eskelinen).

Haaksirikko julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan nykyaikaisilla kirjaimilla ladottuna. Teoksessa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Nils Aejmelaeus (1812-1854) toimi usealla paikkakunnalla pastorina. Hän kirjoitti Haaksirikon ollessaan Sulkavalla apupappina; myöhemmin hän työskenteli Porvoossa, jossa myös kuoli melko nuorena.

Pehmeäkantinen, 108 s. ISBN 9789527211915. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 14,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Hauskaa joulua. Vanhoja joulukertomuksia. Toim. Juri Nummelin

Joulu on suomalaisten rakkaimpia juhlia, josta on kirjoitettu lukemattomia tarinoita kautta vuosikymmenten. Joulutarinoita julkaistiin paljon erilaisissa joululehdissä.

Joululehdistä ja muista lähteistä Juri Nummelin on koonnut tähän kirjaan kauniita, koskettavia, sentimentaalisia ja syvällisiäkin joulutarinoita menneiltä vuosikymmeniltä. Tekijöinä on suomalaisen kirjallisuuden klassikoita, kuten Juhani Aho ja Johan Ludvig Runeberg, mutta myös unohdettuja suuruuksia, kuten Juho Koskimaa ja Emil Nervander. Mukana on myös Reino Helismaa hauskalla Villin lännen jutulla! Kirjaan sisältyy myös pitkä katsaus joululehtien historiaan. 

Hauskaa joulua on editoitu ja korjattu laitos vuonna 2012 ilmestyneestä kirjasta, joka on ollut loppuunmyyty jo useita vuosia. 

Juri Nummelin (s. 1972) harrastaa vanhojen tarinoiden keräilyä ja kokoilua. Hänen vaimonsa Elina Teerijoki on jouluhullu ja julkaissut kirjan Hopeapeilin joulu (Helmivyö 2016).

Pehmeäkantinen, 200 s. ISBN 9789527211908. Kansi: Juri Nummelin ja J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo:

Juri Nummelin: Joululehtien historiaa 

Juhani Aho: Joulu, teoksesta Lastuja: toinen kokoelma, WSOY 1905 

Juhani Aho: Haltian joululahjat, teoksesta Kolme lastua lapsille, WSOY 1899 

Eino Leino: Tietäjät itäiseltä maalta, Uusi Suometar 25.12.1900 

Pietari Päivärinta: Minun jouluni, Joulu-Ilo 1905 

Alta: Joulusaappaat, Joulutervehdys 1889 

Anonyymi: Muuan jouluaatto, Joulutervehdys 1889 

Joel Lehtonen: Joulu ja juhannus, Joulutunnelma 1927 

Karl A. Tavaststjerna: Joulun ja uudenvuoden välillä, Joulutervehdys 1895 

Veikko Korhonen: Heidän onnellisin joulunsa, Joulu-Ilo 1919 

Juho Koskimaa: Uuteen elämään. Joulukertomus porovarkaasta, Joulu-Ilo 1908 

Väinö Kataja: Kaksi joulua vanhanpojan elämässä, Sarastus 1908 

Johan Ludvig Runeberg: Joulunaatto luotsin majassa, alun perin nimellä "En julqväll i lotskojan", Helsingfors Morgonblad, 31.12.1832, suomennos julkaistu nimellä Joulun-aatto luotsin majassa. G. W. Edlund 1886 

Emil Nervander: Jouluvieraita, teoksesta Jouluvieraita, Otava 1903 

Emil Nervander: Kirjojen jouluyö. Fantasia, teoksesta Jouluvieraita, Otava 1903 

Rafael Hertzberg: Joulusatu vanhasta Karjalasta, Joulutervehdys 1895 

Niilo Teerijoki: Ruikan vaarin joulu, teoksesta Kotiseudun joulu. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. Toim. Lauri Keränen. Kemi 1959 

Larin-Kyösti: Syytinkivaarin joulusahti, teoksesta Katupeilin kuvia, Karisto 1910 

Samuli S.: Jouluaamu, teoksesta Novelleja II. WSOY 1885 

Alli Trygg: Muuan joululahja, Joulutervehdys 1892 

Reino Helismaa: Joulu Villissä lännessä, Seikkailujen Maailma 12/1945, salanimellä Masa Palo 

Anssi Hynynen: Rautahevosta Tombstoneen. Ruudinsavuisia klassikkoelokuvia

Kuvamme Villistä Lännestä on muotoutunut lännenelokuvien kautta. Arizonassa tai Teksasissa ei välttämättä aikoinaan elänyt yhtään John Waynen näköistä cowboyta, mutta meidän on silti hankala kuvitella Länttä ilman tarkasti ampuvaa, nopeasti ratsastavaa ja suorapuheista sankaria. Villi Länsi on myyttinen paikka, joka sijaitsee elokuvateatterissa.

Rautahevosta Tombstoneen esittelee 47 lännenelokuvan klassikkoa. Mukana ovat taiteenlajin keskeiset elokuvat, kuten Hyökkäys erämaassa, Rio Bravo ja Huuliharppukostaja, mutta myös harvinaisempia valintoja, kuten Terroria Texasissa ja Barbarosa. Kirjan tekstit ovat alun perin ilmestyneet Suomen Länkkäriseuran Ruudinsavu-lehden klassikkopalstalla. Kirja on Suomen Länkkäriseuran 20-vuotisjuhlakirja. 

Anssi Hynynen on paraislainen populaarikulttuurin tuntija ja filosofi, joka on kirjoittanut artikkeleita Ruudinsavu-lehteen vuodesta 2001.

Pehmeäkantinen, 128 s. ISBN 9789527211892. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Kirjassa käsitellyt elokuvat: 

The Invaders (1912)

Hell’s Hinges (1916) 

Rautahepo (The Iron Horse, 1924) 

Onnen maata kohti (The Big Trail, 1930) 

Hyökkäys erämaassa (Stagecoach, 1939) 

Lännen valloittajat (Dodge City, 1939)

Kuolemantuomiopaikka (The Ox-Bow Incident, 1942) 

Sierra Madren aarre (The Treasure of Sierra Madre, 1948) 

Punainen virta (Red River, 1948) 

Verinen kuu (Blood on the Moon, 1948) 

Pako yli aavikon (3 Godfathers, 1948) 

Polttava aurinko (Yellow Sky, 1948) 

Rajarosvojen voittaja (Wagon Master, 1950) 

Sheriffi (High Noon, 1952) 

Etäisten laaksojen mies (Shane, 1953) 

Ratsastavat hurjat (Silver Lode, 1954) 

Katkaistu peitsi (Broken Lance, 1954) 

Vera Cruz (Vera Cruz, 1954) 

Mies astui junasta (Bad Day at Black Rock, 1955) 

Muukalainen Laramiesta (The Man from Laramie, 1955) 

Etsijät (The Searchers, 1956) 

Peloton mies (Jubal, 1956) 

Seitsemän miestä jäljellä (Seven Men from Now, 1956) 

Pettämätön pistooli (The Tall T, 1957) 

Armoton ase (3:10 to Yuma, 1957) 

Terroria Teksasissa (Terror in a Texas Town, 1958) 

Rio Bravo (Rio Bravo, 1959) 

Kuoleman asema (Comanche Station, 1960) 

7 rohkeata miestä (The Magnificent Seven, 1960) 

Vihan riivaama (One-Eyed Jacks, 1961) 

Mies joka ampui Liberty Valancen (The Man Who Shot Liberty Valance, 1962) 

Viheltävät luodit (Ride the High Country, 1962) 

Hud – lännen kapinallinen (Hud, 1963) 

Vain muutaman dollarin tähden (Per qualche dollaro in più, 1965) 

Hyvät, pahat ja rumat (Il buono, il brutto, il cattivo, 1966) 

Huuliharppukostaja (C’era una volta, il West, 1968) 

Hurja joukko (The Wild Bunch, 1969) 

Balladi Cable Hoguesta (Ballad of Cable Hogue, 1970) 

Pieni suuri mies (Little Big Man, 1970) 

Ulzana – verinen apassi (Ulzana’s Raid, 1972) 

Pat Garrett ja Billy the Kid (Pat Garrett and Billy the Kid, 1973) 

Lainsuojaton (The Outlaw Josey Wales, 1976) 

Revolverimies (The Shootist, 1976) 

Barbarosa (Barbarosa, 1982) 

Tanssii susien kanssa (Dances with Wolves, 1990) 

Armoton (Unforgiven, 1992) 

Tombstone (Tombstone, 1993) 

Juri Nummelin: Unohdettu Waltari. Uusi laitos!

Unohdetussa Waltarissa Juri Nummelin esittelee sellaiset Mika Waltarin teokset, joista ei ole otettu painosta pitkään aikaan tai joita ei ole koskaan julkaistu uudestaan. Käsitellyksi tulevat muun muassa Kuolleen silmät, Antero ei enää palaa, Hämeenlinnan kaunotar ja Dshinnistanin prinssi. Myös Waltarin runoista ja tietokirjoista on omat lukunsa. Teos on hyvä käsikirja keräilijöille ja muille Waltari-harrastajille.

Unohdettu Waltari on korjattu ja editoitu laitos alun perin vuonna 2008 ilmestyneestä kirjasta.

Pehmeäkantinen, 252 s. ISBN 9789527211878. Kansi J.T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Walkean miehen kosto ja muita vanhoja lännentarinoita

Walkean miehen kostoon on koottu neljä vanhaa lännentarinaa, jotka suomen kielen tutkija Ossi Kokko (1969-2019) oli löytänyt vanhoista digitoiduista lehdistä ja kirjoista ja toimittanut julkaistavaksi. Toimitetut versiot ilmestyivät alun perin Suomen Länkkäriseuran julkaisemissa erillisissä vihkoissa tai Ruudinsavu-lehdessä, nyt ne julkaistaan ensimmäistä kertaa kirjan kansien välissä.

Kirjan tarinat ovat Washington Irvingin Pokanoketin Filip ja Friedrich Gerstäckerin Kirous ja Walkean miehen kosto sekä Felix Lillan Viimeinen algonquini. Kirja esittelee vanhinta lännenkirjallisuuden perintöä sekä 1800-luvun suomennosten kieltä. Teoksessa on mukana Juri Nummelinin esipuhe.

Samaan aikaan ilmestyy Juri Nummelinin toimittama vanhojen lännentarinoiden valikoima, Punasydän.

Pehmeäkantinen, 184 s. ISBN 9789527211762. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Punasydän ja muita vanhoja länkkäreitä

Punasydän sisältää viisi pitkää 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kirjoitettua länkkäritarinaa. Andrea Fogowitzin, Emil von Nordin ja nimimerkki P. B. St:n novellien lisäksi kirjassa on santee-intiaani Charles Eastmanin kertomus lapsuudestaan sekä suomalaisen O. E. Joutsenen kirjoittamia mukaelmia legendaarisen Buffalo Billin väitetyistä urotöistä. Kirja tarjoaa nostalgista luettavaa intiaanikirjojen ystäville, mutta se kertoo myös suomennoskirjallisuuden historiasta. Samalla se osoittaa, että länkkäri on oleellisesti eurooppalainen lajityyppi.

Kirjan on toimittanut tietokirjailija Juri Nummelin, joka suhtautuu lännenkirjallisuuteen vakavasti. Samaan aikaan Helmivyöltä ilmestyy myös Ossi Kokon toimittama valikoima vanhaa lännenkirjallisuutta, Walkean miehen kosto.

Pehmeäkantinen, 196 s. ISBN 9789527211823. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Hopeapisaroita: homoeroottisia tarinoita

Arvoituksellinen varusmies vetää tupakaveriaan puoleensa. Okkultistin ja hänen assistenttinsa erämaarituaali saa odottamattoman hekumallisia piirteitä. Yhteiskunnan romahtaminen vapauttaa mieskaksikon toteuttamaan salaisimpia halujaan.

Hopeapisaroita on Suomen ensimmäinen eroottisten novellien antologia, jossa kuvataan yksinomaan miesten välistä intohimoa. Kahteentoista tarinaan mahtuu laaja kirjo niin miehisyyden eri muotoja kuin genrejä realismista fantasiaankin. Mukana on erotiikan taitajina tunnettuja kirjailijoita, kuten Juha Jyrkäs, Artemis Kelosaari, S. Kola ja Juri Nummelin. Kirjan ovat toimittaneet homoeroottisella Omenatarha-romaanillaan mainetta kerännyt Kelosaari sekä Rimma Erkko.

Pehmeäkantinen, 392 s. Kannen kuva: Mimosa Tokka, kannen layout: J.T. Lindroos. ISBN 9789527211779. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. Artemis Kelosaaren Omenatarha Helmivyön sivuilla. 

Elina Teerijoki: Makaroonikirja

Makaronivelli, prinsessojen makaronit, makaronikyljykset, makaroni-charlotte...

Kaikkien rakastamalla pastalla on pitkä historia, ja sitä on Suomessakin syöty jo yli sadan vuoden ajan. Tänne kehittyi omalaatuinen ruokakulttuuri, joka ei juuri muistuta italialaista pastaa.

Sitä esittelee hauskasti ja innostavasti Elina Teerijoen Makaroonikirja. Kirja käy läpi makaronin historiaa Suomessa aina 1900-luvun alun hienostoruoasta 1980-luvun mikrossa kypsennettävään pastaan asti. Mukana on useita kymmeniä vanhoja reseptejä keittokirjoista ja eri lehdistä. Maukkaasti taitettu kirja on mainio matka menneisyyden makuhistoriaan! 

Elina Teerijoki on toimittaja ja tietokirjailija, joka harrastaa arjen historiaa. Teerijoki on aiemmin julkaissut kirjan Hopeapeilin joulu (Helmivyö 2016) sekä ruokakirjat Ylihyvää! (Alligaattori 2014) ja Sata ruokaa tähteistä (Savukeidas 2011).

Pehmeäkantinen, 120 sivua. Värillinen. ISBN 9789527211250. Kansi Timo Ronkainen; kuva Niina Tanskanen. BoD:n verkkokaupassa 32 € (plus toimituskulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Näytesivuja kirjasta: 

Jalmari Hahl: Haoma ja Anahita

Jalmari Hahlin Haoma ja Anahita on suomalaisen kirjallisuuden historiassa harvinainen eksoottinen ja fantastinen romaani, joka sijoittuu 1100-luvun Persiaan. Kirja kertoo farsioppineesta Haomasta, joka alkaa epäillä zarathustralaisen uskontonsa oikeutusta rakastuessaan nuoreen Anahitaan. Tähän ihastuu myös shaahi Melik ja haluaa hänet haaremiinsa.

Oppinut ja seikkailulllinen Haoma ja Anahita ilmestyi alun perin vuonna 1900, ja se kiinnitti tuolloin huomiota muun muassa laajuutensa vuoksi. Romaani julkaistaan kuitenkin vasta nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Teoksen ja sen tekijän esittelee Juri Nummelin.

Jalmari Hahl (1869-1929) oli kirjailija, suomentaja, teatteriohjaaja ja kirjallisuushistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen muita teoksiaan ovat esimerkiksi eroottinen historiallinen draama Kandaules (1915) ja pamfletti Tuleva kuninkaamme (1918).

Pehmeäkantinen, 432 s. ISBN 9789527211816. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 €, saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte: 

ENSIMMÄINEN LUKU

 Kaukana pohjoisessa haamoittivat Elbursvuorten lumipeitteiset harjanteet, joille iltarusko levitti leimuavaa purppuraansa. Ylinnä kaikista kohoitti Demavend-huippu jättiläiskeilaansa taivasta kohti. Illan viileä henki kulki läpi luonnon ja ennusti öisen rauhan lähenemistä.

Haoma astui vuoripolkua kotia päin; polun käänteessä hän pysähtyi ja loi pitkän katseen tuonne kauas tarujen kirkastamaan vuoristoon. Ja pyhän kunnioituksen ja aavistuksen tunteet valtasivat hänen mielensä. Siellä, Elbursvuorten rosoisilla rinteillä oli taisteltu vanhan Iranin sankaritaistelut; siellä myös liikkuivat hyvät ja pahat henget. Hartaus täytti Haoman sydämen: hän laski jousensa maahan, kohoitti molemmat kätensä ylös vuorten purppuraa kohti ja huudahti:

— Pyhä, suuri ja ihana olet Ormuzd, Sinä puhtain, ylevin henki! Vielä silloinkin, kun aurinkosi on väistynyt häijyn Ahrimanin tekoja suosivan yön varjojen taakse, lähetät meille lohduttavan tervehdyksesi, suloisen iltaruskon, mieliämme viihdyttämään ja uuden armaan päivän tuloa ennustamaan. Vastaanottaos ylistykseni hyvyydestäsi ja lempeydestäsi, Sinä maailman ylläpitäjä, Sinä valon puhdas lähde!

Näin lausuttuaan ylistysrukouksensa, nosti Haoma jousen jälleen olalleen ja jatkoi matkaansa. Hän oli väsyksiin asti vuoristossa etsiskellyt saalista. Soma vuorikauris, sirojäseninen ja nopeakulkuinen kuin tunturituuli, oli kyllä sattunut hänen tielleen. Tottuneena kallionlohkareilla joutuisasti liikkumaan, oli hän sitä kauan takaa-ajanut. Kerran jo tämä notkea vuoriston asujan oli pysähtynyt läheiselle kallionkielekkeelle, katsahtaen kirkkaine silmineen takaa-ajajaansa; ja Haoma oli kohoittanut jousensa tähtäämään. Mutta seuraavassa tuokiossa pirteä pakolainen oli nuolena syöksynyt alas kallion rinnettä pitkin ja kadonnut tiheän vuoripensaikon taakse. Hetkisen vaan se vilahdukselta oli näkynyt notkossa; sitten se oli kokonaan kadonnut Haoman katseilta. Ja illan jo laskeutuessa maille mantereille, oli hän päättänyt luopua riistan ajosta ja rotkoasuntoonsa saavuttuansa sinä iltana tyytyä riisiin, leipään, hedelmiin ja vuorikosken kirkkaaseen veteen.

Juri Nummelin: Pulpografia Erotica

 Seksisirkus, Himon orjat, Paheellinen vaimo, Seksikesä 69...

Juri Nummelinin Pulpografia Erotica esittelee yli 50 amerikkalaista kirjailijaa, joiden kirjoittamia seksipokkareita on suomennettu Cocktailin ja Lollon kaltaisissa suttuisissa kirjasarjoissa. Teoksessa on myös laaja johdantoartikkeli, jossa käydään läpi pornografian ja kioskikirjakustantamisen yhteistä historiaa. Mukana on Lawrence Blockin ja Donald Westlaken kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Ralph Hayesin ja Max Norticin tapaisia unohdettuja ja vähän tunnettuja senttareita. Pulpografia Erotica on riemukas matka lähihistorian niljakkaaseen kirjallisuushistoriaan!

Teos on jatkoa Juri Nummelinin teoksille Pulpografia, Kuudestilaukeavat ja Pulpografia Britannica, joissa käsitellään amerikkalaisia ja englantilaisia kioskidekkareita ja -länkkäreitä. 

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen tietokirjailija, joka on ottanut elämäntehtäväkseen huonon ja epämääräisen kirjallisuuden tutkimisen ja puolustamisen. Nummelin on itse kirjoittanut pornografiaa salanimellä Mikael X. Messi.

Pehmeäkantinen, 216 s. Kansi Ville Manninen. ISBN 9789527211830. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus postikulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Harri B. Erkki: Seksikoulu

Yksityisetsivä Peter Lindroos saa toimeksiannon, joka kuulostaa aluksi tavanomaiselta: nuori nainen pyytää etsimään kadonneen sisarensa. Mutta tapaus on kaikkea muuta kuin tavanomainen, sillä vaikuttaa siltä, että sisar on aloittanut opiskelun salaperäisessä Hengen kehittämisen keskuskoulussa. Siellä opiskellaan seksuaalisen vapautumisen peruskurssia, jatkokurssi tapahtuu Immenkalvo-nimisellä klubilla...

Turkulaisen Harri B. Erkin Seksikoulu ilmestyi alun perin vuonna 1974 nimellä Ryhmäseksiä ja väärällä kirjailijan nimellä. Teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa oikealla nimellä.

Kirjassa on lisäksi neljä seksinovellia, jotka Erkki kirjoitti Cocktail-lehteen, sekä artikkeli "Pornograafikon sieluntuskat".

Harri B. Erkki on turkulainen taiteilijanimeä käyttävä kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut scifi- ja kauhunovelleja vuodesta 1967 saakka eri lehdissä. Lisäksi hän on kirjoittanut paljon tilapääkirjallisuutta.

Pehmeäkantinen, 160 s. Kansi Timo Ronkainen. ISBN 9789527211847. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. Teoksen kansi tällä sivulla on sensuroitu Facebookin takia. 

Ville Hänninen: Täyteen mittaan

Raoul Palmgren oli suomalaisen vasemmiston tärkeimpiä ja näkyvimpiä intellektuelleja toisen maailmansodan molemmin puolin, häikäisevä tyyliniekka ja terävä älykkö. Hänen viimeisiä teoksiaan oli venäläisen klassikon Maksim Gorkin elämäkerta. Miten Gorki-kirja sijoittuu suhteeseen hänen muiden teostensa kanssa? Voiko kysymykseen vastata lukematta kirjaa? Ville Hänninen päätti yrittää.

Ville Hännisen Täyteen mittaan aloittaa Helmivyön uuden esseesarjan, jossa käsitellään lukemattomien kirjojen kautta kirjallisuudenhistoriaa uusista näkökulmista. Maailma on täynnä lukematta jääneitä kirjoja. Voimmeko tietää tai sanoa niistä jotain, vaikka emme koskaan lukisi niitä?

Ville Hänninen (s. 1976) on helsinkiläinen kriitikko, esseisti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut paljon sanan ja kuvan suhteesta. Hän on julkaissut muun muassa teokset Keskipäivän miehiä (2016) ja Kirjan kasvot (2017).

Pehmeäkantinen, 48 sivua. ISBN 9789527211854. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 12,90 e (plus postikulut). Saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Edgar Rice Burroughs: Caspak 2: Ajan unohtamat ihmiset

Edgar Rice Burroughsin suosittu Caspak-sarja jatkuu! 

Bowen J. Tylerin isän henkilökohtainen sihteeri Thomas Billings kokosi etsintäpartion selvittämään outoon maailmaan kadonneen poikansa kohtaloa. Partio pääseekin ajan unohtamalle mantereelle, mutta retkikunnan johtajan Billingsin ajattelemattomuus johdattaa hänet eroon muusta joukosta. Kummallisen Caspakin päivät ja yöt olivat vaarallisia lukemattomine petoineen ja liskoineen.

Tarzanista ja Mars-kirjoista tuttu Edgar Rice Burroughs loi oudon esihistoriallisen Caspakin maailman, jonne hän sijoitti kolme teostaan. Ajan unohtamat ihmiset (1918) on näistä toinen; se jatkaa aiemmin ilmestyneen Ajan unohtaman mantereen tarinaa. Uusi suomennos on Reijo Vallan tekemä, joka on kirjoittanut teokseen myös lyhyen artikkelin Russ Manningin tekemästä sarjakuvaversiosta. 

Pehmeäkantinen, 192 s. ISBN 9789527211793. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 e (plus postikulut). Saatavana myös muissa verkkokaupoissa (esim. Booky.fi ja Adlibris).

Salme Setälä: Arpalippu

Vanhaa kotimaista chick litiä!

Salme Setälän (1894-1980) Arpalippu kertoo arkkitehti Irma Saareksesta, joka asuu kimppakämpässä eikä seurustele - ainakaan vielä. Kepeään ja mannermaiseen tyyliin kirjoitettu kirja on esimerkki aikansa nuorille naisille suunnatusta humoristisesta viihdekirjallisuudesta.

Arpalippu ilmestyi alun perin vuonna 1926, ja antikvariaattien harvinaiseksi aarteeksi tullut kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan.

Esipuheen teokseen on kirjoittanut kirjailija Laura Honkasalo, joka on tutkinut 1920- ja 1930-lukujen naisten viihdekirjallisuutta.

Pehmeäkantinen, 240 s. ISBN 9789527211809. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 19,90 e (plus postikulut). Saatavana myös muissa verkkokaupoissa (esim. Booky.fi ja Adlibris).

Hyvää yötä! Hetki lepoa kunnes nukutte

Hyvää yötä! on nostalginen kunnianosoitus vanhalle antologiasarjalle, joka ilmestyi vuosina 1934-1943. Siinä nähtiin klassikoita, kertakäyttöviihdettä ja modernia kaunokirjallisuutta, ja samanlainen on nyt käsillä oleva kirjakin: siinä on novelleja unohdettujen kotimaisten niteitten sivuilta, lakkautetuista nettijulkaisuista, vanhoista pulp-lehdistä ja muista lukemistoista sekä pienipainoksisista antologioista. Mukana on niin kauhua ja jännäreitä kuin muinaisia esseitäkin hääjuhlan ominaislaadusta. Hyvää yötä! tarjoaa hetken lepoa, kunnes nukahdatte. 

Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on käynyt arkistonsa läpi ja poiminut mukaan hienoja, hauskoja, jännittäviä ja erikoisia novelleja. Kirjan sisältämiä kirjailijoita ovat muun muassa Arthur Conan Doyle, Kyösti Wilkuna, Olavi Karjaliini, Boris Hurtta, Miina Supinen, Ed Gorman, Molly Brown ja Garnett Elliott. Kirja on omistettu helmikuussa tapaturmaisesti kuolleelle Boris Hurtalle.

Pehmeäkantinen, 376 s. ISBN 9789527211670. Kansi alkuperäisen sarjan pohjalta J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös esim. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Kirjan koko sisällysluettelo löytyy täältä. 

Susu Petal: Kolmas painos

Huijauksia, petoksia, vaarallisia romansseja, huumeita, langenneita enkeleitä - näitä kaikkia löytyy Susu Petalin novellikokoelmasta Kolmas painos.

Kolmas painos on laajennettu laitos Toinen painos -nimellä kulkeneesta kirjasta, johon kirjoittaja oli koonnut Reginassa ilmestyneitä novellejaan. Kirja osoittaa, että halveksituissa viihdelehdissä julkaistiin myös taidokkaasti ja sujuvasti kirjoitettuja tarinoita, jotka eivät tottele siistejä lajityyppirajoja.

Uuteen laitokseen on otettu mukaan kaksi uutta novellia sekä Susu Petalin haastattelu, joka on ilmestynyt vuonna 2008 Pulp-lehdessä.

Susu Petal on tunnettu bloggaaja, jonka kirjallinen ura alkoi Kolmiokirjan legendaarisessa Reginassa 1990-luvulla.

Pehmeäkantinen, 276 s. ISBN 9789527211182. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 19,90 e. Saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Timo Ronkainen: Tintistä Fogeliin. Sarjakuva-arvosteluja ja muita tekstejä vuosilta 1988-2020

 Matkoja sarjakuvan maailmoihin kolmelta vuosikymmeneltä.

Pitkän linjan sarjakuvatoimija Timo Ronkainen on valikoinut kirjaansa vuosina 1988-2020 tekemiään sarjakuva-arvosteluja ranskalais-belgialaisista ja amerikkalaisista klassikkosarjakuvista sekä suomalaisia nykysarjakuvista ja alan tietoteoksista.

Kirjan loppuun on valikoitu myös muutamia sarjakuva-aiheisia esseitä.

Pehmeäkantinen, 164 s. ISBN 9789527211687. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut). Saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Kirjan sisällysluettelo: 

Ympäri Eurooppaa

Vanhat mustavalko-Tintit lopulta suomeksi: Hergé: Lohjennut korva ja Musta saari

Poikakirjojen sankari: Martin: Alix peloton

Uusvanha Piko ja Fantasio: Bravo: Piko - nuoren sankarin päiväkirja; 

Schartz - Yann: Tummanvihreä pikkolopoika

Asterix-kaksikon varhaistyö: Goscinny - Uderzo: Joonatan pistooli

Asterixin tekijät Amerikassa: Goscinny - Uderzo: Umpah-pah

Haikarat Ranskan taivaalla: Goscinny - Uderzo: Haikaralaivue 1: Ilmojen kotkat

Jättiläisrobotti herää: Will - Rosy: Toarin herääminen

Suoraselkäinen salapoliisi: Tillieux - Gos: Gil Jourdan

Viinaa ja vakoilua: Will - Dineur - Rosy: Tim ja Tom

Kenelle urut soivat: Leloup: Yoko Tsuno - Paholaisen urut

Asterix Kaledoniassa: Ferri - Conrad: Asterix ja Piktit

Antiikin tietovuoto: Ferri - Conrad: Asterix ja Caesarin papyrus

Asterix ja suuri kilpa-ajo: Ferri - Conrad: Kilpa-ajo halki Italian

Marsupilamin jäähyväiset ja paluu: Fournier: Kullantekijät; Yoann - Vehlmann: Marsupilamin raivo

Tappava fembot poikamiesten kimpussa: Tome - Janry: Kuka pysäyttäisi Sinihapon?

Pimeällä puolella: Yoann - Vehlmann: Zetan pimeä puoli

Tiha-Tihalta Sieninevalle: Walthéry: Natasha - Atolli; Yann - Tarrin: Sieninevan sukuhauta

Pienet siniset: Peyo: Smurffit

Ajan pyörteissä: Christin - Meziéres: Valerian - Aika-avaaja

Viikinkisatuja: Rosinski - Van Hamme: Thorgal - Lumoojattaren kosto

Kultaisten kattojen yllä: Pratt: Corto Maltese Samarkandissa

Lahjomaton piispana: Jean-Pol - Cauvin: Sammy - Sielunmessu gorilloille

Muurit murtuvat: Christin - Knigge ym: Murros - rautaesirippu repeää

Koneromantiikkaa: Schuiten: Kaunokainen

Juutalaisgangsterin sota: Nury - Vallée: Olipa kerran Ranskassa

Korkkaria fiftarina: Lacey - Passingham ym: Kuun valtias

Herra Jean - uutta ranskalaista: Dubuy - Berberian: Rakas talkkarini ja Piinalliset painajaiset

Afrikka ilman verhoja: Kannemeyer: Pappa Afrikassa

Kaavamaista kohellusta: Ibañez: Älli ja Tälli - Mielipuolet maskotit

Amerikoissa

Pieni suuri hiiri: Gottfredson ym: Mikki, konnien kauhu

Herras- ja apinamies: DuBois - Manning: Tarzan - Oparin aarteet

Karvaturri ulvoo kuutamossa: Conway - Ploog: Ihmissusi yössä

Kapitalistin kahvikontrolli: Loisel: Mikki Hiiri - Zombisumppi

Suurkaupungin kyttä: Muñoz - Sampayo: Alack Sinner 1

Ankan elukat: Barks: Aku-setä, kissa ja koira

Jouluklassikot liikkumattomina kuvina: Aku Ankan joulu

Lähes maagista realismia: Moon - Bá: Daytripper

Suomenniemellä

Vanha kunnon Joonas: Savolainen: Joonas - Sarjakuvaklassikot 1

Vanha ja uusi Muumi: Jansson: Maailmanloppu tulee!; Sinisalo - Ruokola: Muumimamman vaarallinen nuoruus

Marginaalista sivulle: Vuorma: Poro puri - piru peri

Unohtunutta historiaa sarjakuvana: Ranta - Lietzen: Engelsmannit tulevat!

Matka pohjoiseen: Heikkinen: Punajäkälä

Pulp absurdum: Heikkinen: Tohtori Futuro

Lännen ehdoton laki: Hagelberg: Kova länsi

Ite-osastoa: Mäkelä: Kynä

Kirjava tiiliskivi: Glömp 8

Dialogia Freiren kanssa: Lehtimaja: Freiren kyydissä

Kunnaxen Piitles: Kunnas: Piitles

Tietokirjoja

Moniosaaja Fogeli: Rislakki - Sandell: Varsinainen Puupää!

Tupsupää tarkastelussa: Farr: Tintti - Tarinoiden todelliset taustat

Tintin uusjuhla: Peeters: Tintin juhlakirja

Sata tekstiä sarjakuvasta: Jokinen: Sata sarjakuvaa

Haastattelukirja Barksista: Ault: Carl Barks - Conversations

Hulluja nuo poliitikot!: Karjalainen: Politiikkaa Asterixin maailmassa

Animaation jättiläisestä: Gabler: Walt Disney - Amerikkalaisuuden ikoni

Animaation historia: Lehtinen: Animaation historia

Opaskirja piirtäjille: Bishop: Sarjakuvapiirtäjän käsikirja

Esseitä sarjakuvasta

Sarjakuvista taiteena ja viestintänä

Sarjakuva viestijänä ja opettajana

Sarjakuvan typografiasta

Eino Leino: Murhamies

Murhamies ja muita novelleja esittelee tarinoita Eino Leinon ainoasta novellikokoelmasta Päiväperhoja (1903). Teokseen on valittu Päiväperhoista novellit, jotka puhuttelevat nykylukijaa; lisäksi mukana on yksi tarina kirjan ulkopuolelta. Tarinat ovat kuin lajityyppiaihioita: niissä on rikosta, fantasiaa, historiallisia kertomuksia antiikin Kreikasta ja Raamatun maailmasta. Myös Kalevalan tarinat esiintyvät parissa pikkujutussa. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut myös lyhyen esipuheen.

Pehmeäkantinen, 60 s. ISBN 9789527211786. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte: 

SIPO NEVALAINEN

Siihen aikaan kuin Simo Affleck, sama, jota "Simo Hurtaksi" sanottiin, veronkantajana Ylä-Karjalata hallitsi, eli Pielisen pitäjässä kunnon talonpoika nimeltä Sipo Nevalainen.

Hän maksoi aina veronsa säntillisesti eikä hänellä mitään hätää ollut, vaikka kansa hänen ympärillään eli ja kuoli kurjuudessa. Mutta eräänä päivänä kun hän pellollaan kuokkimassa oli, tulivat Hurtan ratsumiehet, ryöstivät hänen aittansa ja löivät hänen vaimonsa tainnoksiin, koska tämä oli tahtonut heitä ilkityöstä estää. Parin päivän päästä kuoli vaimo haavoihinsa.

Mutta kyläläiset, jotka sen kuulivat, iloitsivat, sillä he ajattelivat: "Nyt ainakin suostuu Sipo Nevalainen siihen kapinaan, jota me jo kauvan olemme valmistaneet." Hänen oma poikansa oli kapinallisten joukossa.

Mutta niin pian kuin Sipo Nevalainen sai tiedon kapinasta, meni hän Simo Hurtan luo ja ilmiantoi kapinan, joka kukistettiin suurella ankaruudella. Kostoksi polttivat talonpojat hänen pirttinsä.

Silloin kutsui Simo Hurtta hänet luokseen ja kysyi: "Millä voin minä palkita sinun hyvän työsi?" Mutta Sipo Nevalainen vastasi: "En minä ole sitä palkinnon vuoksi tehnyt." 

Kuitenkin antoi Affleck hänelle muistoksi revolverin.

Ja Sipo Nevalainen lähti sotaan ja ampui oman poikansa, joka oli vihollisen puolelle mennyt. Mutta kun sota oli loppunut ja Suomen armeijan viimeiset tähteet Norjan tuntureilta palanneet, tuli Sipo Nevalainen palaavien joukossa myöskin kotiseudulleen. Hän astui Hurtan tupaan, ojensi hänelle revolverin ja sanoi:

"Kiitos lainasta, Suomen jumala lähettää sinulle tämän."

Hän oli näet matkan vaivoista ja vilusta tullut ikäänkuin mielenvikaiseksi ja luuli itseään Suomen jumalaksi. Mutta Suomi oli siihen aikaan autio ja tyhjä, vihollisten joukot ja veronkantajat olivat sen puhtaaksi ryöstäneet ja rutto, nälkä ja pakkanen siellä vuoroin vieraina käyneet. Ei siis ollut mikään erikoinen kunnia siihen aikaan olla Suomen jumala.

Mutta Affleck, joka tuon kaiken tiesi ja myös, että kansa häntä Simo Hurtaksi kutsui, kalpeni, kävi hänen käteensä ja sanoi vavahtavin polvin:

"Anna minulle anteeksi."

Mutta Sipo Nevalainen sanoi: "Suomen jumala ei anna koskaan anteeksi."

Ja meni.

Pari vuotta sen jälkeen ampui Simo Affleck itsensä samalla revolverilla.

Valter Juva: Valkoinen kameeli

Valter Juvan novellikokoelma Valkoinen kameeli ilmestyi alun perin vuonna 1916 salanimellä Heikki Kenttä, ja se on esimerkki varhaisesta suomalaisesta seikkailukirjallisuudesta. Kirjaan sisältyvä pitkä novelli "Totuus 'Omarin moskean häväistyksestä" kertoo arkeologisista kaivauksista, joita Juva oli organisoimassa Jerusalemissa 1900-luvun alussa. Niiden piti paljastaa maailmalle, missä kuuluisa, Mooseksen Jumalalta saamat laintaulut sisältävä liitonarkki sijaitsisi. Valkoinen kameeli sisältääkin kotimaisen kirjallisuuden ehkä ensimmäisen salatieteellisen arvoituksen. Kirjaan sisältyvät myös novellit "Valkoinen kameeli" ja "Karmel-vuoren profeetta". Teoksessa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Valter Juva eli Valter Juvelius (1865-1922) oli maanmittari, runoilija, suomentaja ja harrastaja-arkeologi, joka tunnetaan nykyään parhaiten yrityksistään löytää liitonarkki Jerusalemista 1900-luvun alussa. Kirjailijana hän julkaisi kolme runokokoelmaa ja kaksi proosateosta sekä suomensi lukuisia maailmankirjallisuuden klassikoita, kuten Goethen Faustin ja Tegnérin Frithiofin laulun. Kirjailijana häntä ei enää juuri tunneta, vaikka hän oli taitava riimittelijä. 

Pehmeäkantinen, 188 s. Kansi Timo Ronkainen. ISBN 9789527211731. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

James Reasoner: Texasin tuuli

"1980-luvun parhaita yksityisetsivädekkareita. Tiivis, runollinen tyyli, sympaattisen epätäydellinen päähenkilö." (Tapani Bagge)

Texasilainen yksityisetsivä Cody palkataan yksinkertaiseen hommaan: pitää löytää ja tuoda takaisin kotiin kadonnut teini-ikäinen tyttö. Tapaus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin miltä se näyttää, ja ruumiita alkaa kasaantua. Kirjassa tulevat tutuksi niin Fort Worthin hyvinvoiva eliitti kuin laitakaupunkien gangsteritkin.

James Reasonerin esikoisromaani Texasin tuuli ilmestyi alun perin vuonna 1980 ja on myöhemmin noussut kulttiteokseksi. Monet pitävät sitä yhtenä kaikkien aikojen parhaista yksityisetsiväromaaneista, jossa juoni, henkilökuvaukset ja paikan tuntu ovat tasapainossa. Teos kuvaa henkilöitään lämmöllä ja piirtää taitavaa kuvaa myös Fort Worthin country & western -kulttuurista.

"Kirjoitustyyli on tiivistunnelmaista, ja lukijan on helppo eläytyä päähenkilön huikean jännittävään elämään" (Elo Lammi, Ruumiin kulttuuri 1/2021). "Juoni ei ole Chandler-tyyliin mutkikasta, henkilöhahmoja on suhteellisen vähän. Mukavia käänteitä kuitenkin on ja ruumiita syntyy. (...) lopun tunnelmoinnit Texasin jatkuvasta tuulesta resonoivat nekin Chandlerin Santa Ana -fiilistelyihin." (Ari Juntunen, Arde arvioi -blogi 15.1.2021)

James Reasoner (s. 1953) on texasilainen kirjailija, joka on yli 40-vuotisella urallaan kirjoittanut parisataa kioskipokkaria. Reasonerin erikoisalaa on länkkäri, mutta hän on kirjoittanut myös useita rikoskirjoja, joista Texasin tuuli on kulttimaineessa. Häneltä on aiemmin suomennettu eri lajityyppejä yhdistävä novellikokoelma Paholaisen siivet (Kuoriaiskirjat 2014).

Texasin tuulen on suomentanut amerikkalaisen kovaksikeitetyn dekkarin tuntija Juri Nummelin.

Pehmeäkantinen, 256 s. ISBN 9789527211724. Kansi J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Minna Canth: Pikku-Heikin merkillinen matka

Tunnettu kirjailija Minna Canth kirjoitti urallaan myös kaksi satua, Pikku-Heikin merkillisen matkan ja Pellervoisen. Vuonna 1879 ilmestyneet tarinat ovat suomalaisiin kansantaruihin perustuvia ihmesatuja, joissa sankari neuvokkuudellaan voittaa pelottavat vastustajansa ja löytää tiensä kotiin.

Canthin sadut on nyt upeasti kuvittanut Henri Joela, joka on hakenut vaikutteita kuvitustaiteen mestareilta, kuten John Bauerilta, Aubrey Beardsleylta, Ivan Bilibiniltä ja Arthur Rackhamilta. Canthin satuja ei ole aiemmin julkaistu omana kirjanaan. 

Näytelmäkirjailija, novellisti, aktivisti ja kauppias Minna Canth (1844-1897) piti esillä syrjittyjen ihmisten asiaa. Hän kirjoitti paljon nimenomaan naisten, palvelusväen ja köyhälistön elämästä. Canthin tunnetuimpia teoksia ovat hänen novelliensa lisäksi näytelmät, kuten Kovan onnen lapsia (1888) ja Sylvi (1893). Helmivyö on aiemmin julkaissut Canthilta novellikokoelmat Ompelija ja Kauppa-Lopo. 

Niklas Bengtsson pitää kirjaa Portti-lehden arvostelussaan "pienimuotoisena kulttuuritekona", sillä kirjan kaksi satua "uudistavat Minna Canthin kirjailijakuvaa" ja samalla kirja "tuulettaa suomalaisen satukirjallisuuden historiaa". 

Kovakantinen, 48 s. ISBN 9789527211755. Kuvittanut Henri Joela, kannen layout Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (plus toimituskulut). 

Kosti Koskinen: Ihmeellinen kuherruskuukausi

Kosti Koskisen Ihmeellinen kuherruskuukausi on suomalaisen kirjallisuuden oudoimpia ilmestyksiä. Se on nimestään huolimatta täysiverinen kauhukirja, jonka viisi pitkää novellia tarjoilevat asioita, joita ei yleensä odota suomalaisesta kirjallisuudesta tapaavansa: saatananpalvontaa, fetisismiä, eläimeksi pukeutumista, huumausaineita, kaksoisolentoja. Surrealistiset novellit puhuttelevat lukijaa liki sadan vuoden takaakin, ja Koskinen paljastuu yhdeksi suomalaisen kauhun omaperäisimmistä tekijöistä.

Ihmeellinen kuherruskuukausi ilmestyi vuonna 1930 ja jäi tekijänsä, raumalaisen kuvataiteilijan ainoaksi kirjaksi. Täysin unohdettu kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan, ja mukana ovat myös Koskisen 1920-luvulla eri lehdissä julkaisemat kauhu- ja jännitysnovellit.

Kosti Koskinen (1905-1983) oli raumalainen kuvataiteilija, joka tunnettiin rohkeasta värien käytöstään. Hänen tuotannossaan on vaikutteita 1900-luvun alun modernistisista taidesuuntauksista. Ihmeellinen kuherruskuukausi oli novelleja ja arvosteluja tehneen Koskinen ainoa kirjallinen julkaisu. Kirjassa on suomalaista kauhukirjallisuutta tutkineen Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.

Otteita arvosteluista: 

"Koskisen runollissävytteinen surrealismi on omintakeista (...). Koskinen on turvautunut realismiin, osin huimaan alintajuntansa tarjoamaan mielikuvitukselliseen aineistoon, ja yhdistellyt ne surrealistisiksi, osin myös varsin absurdeiksi paketeiksi. (...) Hieno ja arvokas kokoelma (joka) antaa arvokkaan lisään suomalaisen kauhun ja pulpkirjallisuuden historiaan. Suosittelen kirjan tutkimista kaikille genren harrastajille." (Harri Kumpulainen, Portti)

"Hulluus, hulluttelu, todellisuuspako ja mielikuvituksen vapaus vievät tarinoita eteenpäin." (Satu Henttonen, Ruumiin kulttuuri)

"Neljään pitkään novelliin jaettu teos sekä sitä laajentavat viisi lyhyttä kertomusta piirtävät Koskisen mielenmaisemasta monimutkaisen kuvan, joka kuitenkin verrattain helpolla upottaa lukijan pyörteisiinsä. Hahmojen toiminnassa, tarinoiden asetelmissa ja sisäisessä maailmassa on rippeitä todellisuuden logiikasta, sekä piirteitä mielialoista, joita voisi nimittää erityisen suomalaisiksi. Tarinoiden miljööt ja tunnelmat menevät silti omia menojaan – kuin niiden odotettaisiinkin noudattelevan jotain täysin itsenäistä, muusta maailmasta itsenäistynyttä rakennetta. (...) Koskinen "olisi löytänyt oivallisia hengenheimolaisia vaikkapa Dalísta, Burroughsista, Lynchistä ja Waitsista." (Aleksi Leskinen, Kulttuuritoimitus 24.5.2021)

Pehmeäkantinen, 260 sivua, ISBN 9789527211694. Kansi Susanna Liikala. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (ja toimituskulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte Juri Nummelinin esipuheesta: 

Joku voi kysyä, miten kirja, jonka nimi on Ihmeellinen kuherruskuukausi, voi olla kauhukirja. Sehän kuulostaa joltain romanttiselta komedialta, jossa kieriskellään ladossa tai matkustellaan viattomasti Päijänteellä. Kirja ei edes näytä kauhulta tai edes jännitykseltä, sillä kannessa on pienellä painettu maisemakuva, eikä kirjalla ole selventävää alaotsikkoa tyyliin "jännityskertomuksia" tai "kauhunovelleja". Kirjassa ei myöskään ole takakansitekstiä, mutta eivät ne kovin yleisiä 1930-luvun alussa muutenkaan olleet. 

Koskisen teos oli jäänyt yli 70 vuodeksi limboon, eikä sitä mainita esimerkiksi Simo Sjöblomin mittavassa dekkaribibliografiassa, johon muutoin on listattu kaikki suomeksi ilmestyneet kauhuteokset. Koskisen matka pois unohduksesta alkoi, kun turkulainen kauhukirjailija ja keräilijä Boris Hurtta piruuttaan osti Koskisen novellikokoelman ja alkoi lukea sitä. Hurtta on kuvaillut tapahtumaa suurin piirtein näin: "Aloin lukea sitä unikirjana, mutta jo eka lause paljasti, että tämähän on jumankauta kauhua!" 

Hurtan Portti-lehteen vuonna 2007 kirjoittama artikkeli "Kosti Koskinen murtaa ajan kahleet" oli ensimmäinen kerta, kun Ihmeellinen kuherruskuukausi tuotiin julkisuuteen. Aikanaan siitä ei julkaistu tiettävästi yhtään arvostelua, ja sen mainitsi mahdollisesti vain Arvosteleva kirjaluettelo, jonka lyhyiden tekstien perusteella teoksia ostettiin kirjastoihin. Jo tuolloin Onni Tolvanen huomasi, että kirjan otsikko on epäonnistunut ja harhaanjohtava. Tolvasen mukaan Koskisen novellit ovat "aivan erikoisia" ja ne "kahlitsevat lukijan mieltä voimakkaasti". 

Näin voi todellakin sanoa. Koskinen on 1920- ja 1930-lukujen kauhukirjailijoistamme ehkä omaperäisin, eikä hän pysähtynyt perinteisiin kauhutehoihin. Ihmeellisen kuherruskuukauden ideat tuntuvat edelleen omaperäisiltä ja tuoreilta, varsinkin kirjan päättävässä niminovellissa. Teos ei muistuta mitään muuta suomalaista kauhukirjaa. 

Edgar Rice Burroughs: Ajan unohtama manner

"Tämä on viimeinen merkintä käsikirjoitukseeni. Kun tämä on kirjoitettu, olen lopussa. Vaikka saatan rukoilla, että se saavuttaa sivistyneen ihmisen tietoisuuden, niin ymmärrän hyvin, jos tämä jää ainoastaan minun silmieni luettavaksi, ja jos se saavuttaakin jonkun toisen, niin luultavasti se tapahtuu kannaltani aivan liian myöhään. Olen yksin suuren kallionkielekkeen huipulla ja katselen laajaa Tyyntä valtamerta. Vilpoinen tuuli etelästä puree luita myöten, vaikka samaan aikaan näen trooppisen Caspakin kaukana takanani ja edessäni valtavia jäävuoria Etelänapamantereelta."

Tarzanista ja Mars-kirjoista parhaiten tunnettu Edgar Rice Burroughs loi myös oudon esihistoriallisen Caspakin maailman, jonne hän sijoitti kolme teostaan. Ajan unohtama manner (1918) on näistä ensimmäinen. Uusi suomennos on Reijo Vallan käsialaa, aiempi ilmestyi vuonna 1925 ja on nykyään antikvaarinen harvinaisuus. Helmivyö julkaisee uusina suomennoksina koko Caspak-trilogian.

"Tarinassa on oma viehätyksensä. Yli vuosisata sitten kirjoitetussa kertomuksessa kaikki on paljon yksinkertaisempaa ja selkeämpää kuin nykyajassa. Kokonaisuuden yleinen pöhköys on aseistariisuvaa, ja muutenkin tarjolla on suhteellisen viihdyttävää seikkailufantasiaa kadonneelta ajalta." (Antti Oikarinen, Tähtivaeltaja)

Pehmeäkantinen, 186 s. Kansi Timo Ronkainen. ISBN 9789527211700. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus toimituskulut). Saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Vesa Sisättö (toim.): Muistojemme Viistokatu

ILMESTYNYT HELMIKUUN ALUSSA!

Maagisessa Lontoossa on Viistokuja – mutta Tampereella oli kokonainen Viistokatu. Muistojemme Viistokatu sisältää kymmenen maagista ja spekulatiivista tarinaa kadusta, joka ei suostu kuolemaan. Mikä sai maanmittari Spårin suunniltaan Tammerkosken partaalla? Kuka asui Viistokatu 3:ssa? Montako haamupaikkaa voi yksi kaupunki kestää? Makaako myyttisen kaupungin Viistokatu kuolleena odottaen? Anomalioita! Madonreikiä! Puhuvia puluja! Vyöhykkeitä tulevaisuudesta! Ratikka!

Pehmeäkantinen, 244 s. ISBN 9789527211748. Kannen kuvankäsittely Hannu Mänttäri, kannen layout J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 €, Booky.fin verkkokaupassa ja Adlibriksen verkkokaupassa.

Aamulehden juttu kirjasta.
Kirjoittajat ovat suomalaisen uuden spefin taitureita:

Samuli Antila Jussi Katajala Artemis Kelosaari Vehka Kurjenmiekka Vesa Lehtinen Taru Kumara-Moisio Anni Kuu Nupponen Solina Riekkola Johanna Sinisalo Vesa Sisättö Vesa Vitikainen

Irmari Rantamala: Harhama, kolmas osa

Irmari Rantamalan Harhama-sarjan kolmas ja viimeinen osa on nyt saatavana verkkokaupoissa! 

Irmari Rantamalan esikoisteos Harhama (1909) on antiromaani ja lajityyppihybridi, johon sisältyy useita itsenäisiä teoksia. Samalla se kommentoi ja parodioi niin itseään ja vastaanottoaan kuin klassikoita ja aikalaiskirjallisuuttakin. Harhamaan tekijä otti vaikutteita Raamatusta, Kalevalasta, Dantelta, Miltonilta, Goethelta, Linnankoskelta, Kiveltä, Volter Kilveltä ja Johannes Linnankoskelta. Romaani oli monilla tavoin edellä aikaansa, vaikka samalla sen voi laskea kuuluvan vähälukuisen suomalaisen symbolismin edustajaksi.

Irmari Rantamala tunnetaan paremmin nimellä Maiju Lassila, mutta hänen oikea nimensä oli Algot Untola, alun perin Tietäväinen. Ristiriitaisen elämän elänyt Lassila työskenteli sisällissodan aikaan Työmies-lehden päätoimittajana, ja hänet ammuttiin epäselvissä olosuhteissa keväällä 1918.

Harhama on pitkään ollut eräänlainen suomalaisen kirjallisuuden kadonnut ja vaikeana pidetty klassikko, ja viimeksi se on julkaistu kaksiosaisena laitoksena vuonna 1975. Helmivyö tuo ajankohtaisena pysyneen teoksen nyt uudestaan lukijoiden saataville kolmiosaisena laitoksena, johon tekstit on ladottu uudestaan.

Sarjan kolmannessa osassa Rantamalan sankari Harhama muun muassa hylkää uskonnon lopullisesti ja ottaa osaa terroristiseen toimintaan. Kirjan muiden jaksojen tapaan Paholainen näyttelee teoksessa merkittävää roolia.

Sarjan ensimmäisessä osassa on Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 488 s. ISBN 9789527211717. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 25 €, saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

Sarjan aiemmat osat Helmivyön sivuilla: Harhama 1 ja Harhama 2. 

Harri István Mäki: Enkeli tupakkasalongissa ja muita novelleja

"Syvenny tähän kirjaan, jos haluat yllättyä ja laajentaa horisonttiasi." (Tapani Bagge)

Harri István Mäki tunnetaan ennen kaikkea tuotteliaana lasten- ja nuortenkirjailijana, mutta hän on kirjoittanut myös useita novelleja aikuislukijoille. Novelleissa hänen fantasiansa ja mielikuvituksensa pääsee valloilleen ja tuloksena on odottamattomia näkyjä historiaan ja ihmisen sisäiseen olemukseen.

Enkeli tupakkasalongissa -kirjaan Mäki on valinnut tuotannostaan kuusitoista novellia, joiden sävyt ja lajityypit vaihtelevat kauhusta herttaiseen fantasiaan, erotiikkaa unohtamatta. Mukana on myös Mäen Ruudinsavu-lehteen kirjoittama länkkäri, joka ei sekään edusta tavanomaisinta Villin lännen paukuttelua.

Esipuheen kirjaan on kirjoittanut kirjailija Tapani Bagge, joka on usein tehnyt yhteistyötä Mäen kanssa.

Kirjan vuoksi -blogi kirjoittaa arvostelussaan: "Tähän kirjaan on koottu 16 Mäen novellia, jotka tyyliltään poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan mutta lukija pystyy näkemään ne kuitenkin hyvin samanlaisina. Tämä on toisaalta hämmentävää miten kirjailija on koonnut novellikokoelman, joka on monipuolinen katsaus hänen genre-osaamiseen, mutta silti ne ovat kokonaisuus. Mäen runollisuus, tapahtumien aito tuntu ja henkilöhahmot luovat loistavan kokonaisuuden. Jos Mäki tekisi tätä työtä suuremmissa piireissä hän olisi kirjailija suurella koolla. Kustantamo Helmivyön julkaisema Enkeli tupakkasalongissa ja muita novelleja on yksi laadukkaimmista ja parhaimmista tämän tyypin kokoelmista mitä on pitkiin aikoihin tullut nimen omaan kun puhutaan yhden kirjailijan antologiasta."

Pehmeäkantinen, 304 s. ISBN 9789527211625. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokauppa (21,90 € plus toimituskulut), Booky.fin verkkokauppa ja Adlibriksen verkkokauppa. 

Tekstinäyte niminovellista: 

Vaan ylhäältä huutavat

henkien äänet,

mestarien äänet:

siis muistakaa käyttää

hyvyyden voimat!

Goethe: Symbolum

– Oletteko te hänen veljensä?

– Minulle tapahtui onnettomuus. Antakaa nyt jotakin. Minä vuodan kuiviin ja tuhrin kaikki paikat. Kyllä, jos se teitä kiinnostaa. Kyllä vain. Hän on veljeni. Ja hänen takiaan minä juuri vuodan… Tai hänen veitsensä, jos tarkkoja ollaan.

– Pitäisikö siihen laittaa jokin liina? Minulla olisi nenäliina.

– Sekin pysäyttää verenvuodon ja se on nyt tärkeintä. Kuka te olette? Mistä te tunnette veljeni?

– Jokainen tietää veljenne, mutta harva tuntee hänet.

– Siinä te olette oikeassa.

– Auttaako tämä? Pitäisikö minun... Ei, sehän näyttää tyrehtyvän. Te ette siis tulleet hänen kanssaan?

– Me emme matkusta yhdessä, emme ole samanlaisia alkuunkaan. Meillä on ehkä ollut samanlaiset ruumiit, mutta me kasvatimme ne erikseen.

– Nyt en ymmärtänyt.

– Kasvatin oman ruumiini ja hän kasvatti oman ruumiinsa. 

– Olen hämilläni. Mitä tarkoitatte, että kasvatitte ruumiinne? Eihän se niin tapahdu. 

– Älkää olko niin arka. Eikö solujen kasvu ole tärkeää?

– On tietenkin, mutta...

– Minä olen kasvattanut ruumiini alusta alkaen, ensimmäisistä soluista lähtien itse, joten jokin tietoisuus minussa tietää keinon, miten kasvatus tapahtuu. Kaikilla tasoilla. Solujen, lihasten, luiden ja jänteiden tasolla. Sielun tasolla.

– Siitäkö te olette täällä luennoimassa?

– No, siitäkin. Tai ainakin minä sivuan aihetta luennoissani.

– Entä veljenne? Minä tunnen suurta mielenkiintoa veljenne ajatuksia kohtaan. Mutta te ette varmasti halua puhua hänestä?

– Siinä osuitte oikeaan.

– Miksi – jos saan kysyä.

– Hän on ylpeä.

– Onko?

– Kuulitte mitä sanoin.

– Ehkä hän on hieman ylpistynyt, kun hän sai niin arvokkaan vastaanoton...

– Te ette tunne, ette tiedä häntä. Minkä näköinen hän mielestänne on?

– Teidän näköinen.

– Niinkö?

– Ettekö muka ole huomannut?

– En.

– Ettekö ole koskaan verranneet toisianne peilistä?

– Hän ei siedä peilejä. Tiesittekö muuten, että veljeni on kihloissa?

– En, sehän on mukavaa.

– Hän menee naimisiin lokakuussa.

– Oho! Kenen kanssa?

– En ole ehtinyt tutustua häneen.

– Veljenne morsiameen, sepä kummallista.

– Eikä ole. Minä en vain halua tutustua häneen, koska veljeni jättää hänet pian.

– Ehkä olette väärässä.

– Hän jättää jokaisen lapsimorsiamensa juuri kun kyllästyy. Se on hänestä huvittavaa. En usko että hän edes ajattelee koko asiaa. Häntä on naitettu aivan vauvasta lähtien monien Euroopan sukujen kanssa ja hän on alkanut pitää asiaa leikkinä. 

– Morsian parka. Onko hän täkäläisiä?

– Pirulauta, se alkoi taas vuotaa. Veljeni osaa käyttää salamaraudasta taottua veistään. Pitäisi varmaan saada jotakin haavaan. Onko teillä jodia? Olisiko siitä apua? Salvaa?

– Jodi lienee parasta. En ole kyllä varma, mikä tuohon parhaiten sopii. Kirveleekö? 

– Olen kokenut pahempaakin.

– Niin tietenkin. Haavoituitteko te pahasti?

– Minä olen aina kerjännyt luotia nahkaani. Haluatteko muuten nähdä jotakin eriskummallista? Katsokaa. Nämä ovat nuolen jättämiä jälkiä. Tästä ne ovat menneet sisään ja tästä ne vedettiin ulos. Näettekö?

– Entä nuo arvet?

– Ne ovat tulleet... kiivaissa keskusteluissa. Älkää katsoko minua noin. Hyvä on, kuulusteluissa.

– Kiduttaminen lienee hyvin kivuliasta.

– Jodi taitaa jo vaikuttaa. Parasta antaa haavan olla ja lopettaa murehtiminen. Kunhan verenvuoto tyrehtyy, kaikki on kunnossa. 

– Olitteko te veljenne kanssa taisteluissa?

– Hän osallistui joihinkin.

– Useimpiin kuin te?

– En... emme ole laskeneet. 

– Oliko teillä riitaa vai tapahtuuko teillä onnettomuus veitsen kanssa? Erikoinen veitsi sen täytyy olla, kun haavakin on noin…

– Voinhan sen niinkin sanoa. Pirunmoinen veitsi, muinaiset kansat kutsuivat taivaalta pudonnutta rautaa salamaraudaksi ja takoivat niistä aseita, joiden voimat olivat ylimaallisia. Horuskin käytti meteoriittiraudasta vahvistettua veistä taistellessaan Seth-jumalan kanssa.

– Mikä sen nimi on?

– Akedah. Onko se tuttu?

– En ole koskaan kuullut. Onko teillä nälkä?

– Tähän aikaan illasta minulla ei ole ruokahalua. Syön suden tavoin, kun herään. Ehkä se johtuu valon määrästä.