Hae tästä blogista

tiistai 7. elokuuta 2018

Timo Ronkainen: Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista

Historian hämäriin unohtuneita outoja sarjakuvalehtiä, nostalgisia muistoja, kaakattavia kalkkunoita. Heimosotureita, jättiläisapinarobotteja, sumeaa tieteislogiikkaa. Romantiikkaa, taikuutta, seikkailua, rockia.

Kirjoituskokoelman esseet, kolumnit ja arvostelut valottavat kaiken tämän ja monen muun lisäksi suomalaisen sarjakuvalehdistön historiaa ja vaiheita 1940-luvun Piirtopaloista 2010-luvun lopun Läskimoosekseen.

Teos on laajennettu laitos vuonna 2009 omakustanteena ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.

Timo Ronkainen (s. 1967) on sarjakuvapiirtäjä, -kriitikko ja -tekstaaja sekä Disney-sarjakuviin erikoistuneen Ankkalinnan Pamaus -lehden päätoimittaja. Aiemmin Ronkaiselta on ilmestynyt kirja Carl Barks - Ankkamestarin salaisuus (2018). Hänelle myönnettiin sarjakuvaneuvoksen arvonimi vuonna 2018.

Pehmeäkantinen, 151 s. ISBN 978-952-7211-26-7.  Laajasti kuvitettu. Kannen suunnittelu: Timo Ronkainen. Booky.fissä 16,80 € (ei postikuluja), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 19,95 € (plus postikulut). Ei vielä BoD:n verkkokaupassa.

Tekstinäyte artikkelista "Koltan perintö":

Ami Hauhion Koltan perintö poikkeaa melkoisesti sodan aikana piirretystä Maan mies Marsissa -sarjakuvasta. Aiheet ja tapahtumapaikat ovat kotoisen supisuomalaisia ja maanläheisiä, mutta seikkailussa on silti eksotiikkaa.
Sarjakuva aloitti jouluna 1944 ilmestyneessä Valojuova-lehden näytenumerossa. Sota Neuvostoliittoa vastaan oli ohi. Syyskuussa 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauha oli lopettanut vihollisuudet. Lapin sota saksalaisten karkottamiseksi pois Suomesta oli kuitenkin käynnissä. Ensinumeronsa pääkirjoituksessa Valojuova valoi uskoa sodan jälkeiseen rauhan ja jälleenrakennuksen aikaan:
”[...]jotta kansamme voisi selviytyä välirauhanehtojen täyttämisestä, tarvitaan näissä pyrinnöissä rohkaisevaa, ajankohtaista ja opastavaa hengenravintoa niin sanan kuin kuvienkin muodossa. [...] Vakavan luettavan ohella Valojuova tarjoaa lukijoilleen kevyempää ainehistoa novellien, kilpatehtävien, kaskujen, sarjakuvien jne. muodossa.”
Koltan perintö sijoittuu Suomen Lappiin, mutta mikään ei viittaa siellä käynnissä olleisiin sotatoimiin. Hauhio on selkeästi pyrkinyt tekemään eskapistista viihdettä ankeiden olojen keskelle. Sarjan kuvissa avautuvat rauhalliset lapinmaisemat; aavat, puhtaanvalkeat lumilakeudet, missään ei ole jälkeäkään poltetuista kylistä tai asunnoista. Ikään kuin sotaa ei olisi ollutkaan.
Sarjakuvan päähenkilö Pekka Pounu saa kuolevalta isoisältään lappalaisen lypsinnaapun, jonka salapohjaan on piilotettu tuohenpalalle piirretty aarrekartta. Yhdessä ystävänsä Lauri Lampion kanssa hän päättää ryhtyä etsimään aarretta. Pahaksi onneksi isoisän taloudenhoitaja on toiminut myös aarteen paikasta kiinnostuneiden konnien laskuun. Rosvot saavatkin kartan haltuunsa, mutta onneksi Pekka oli ehtinyt tehdä kartasta jäljennöksen.

Kustantamo Helmivyön syksyn 2018 kirjat

Media, tässä tapauksessa Keskisuomalainen, on julkaissut syksyn kirjojen kattavan luettelon. Helmivyön kirjat siitä kuitenkin puuttuvat, siitä yksinkertaisesta syystä, että kustantamon listaa ensi syksyn kirjoista ei ole vielä tehty. Mutta tässä se nyt on, ehkä tieto näistä ehättää jonkin toisen lehden luetteloon. Osa tässä olevista kirjoista piti ilmestyä jo viime keväänä, mutta eivätpä vain ehtineet.


Tietokirjat: 

Timo Ronkainen: Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista. Ilmestynyt elokuussa. 
Sarjakuvantekijän ja sarjakuvakriitikon monipuolinen kirjoituskokoelma sarjakuvan historian outouksista. 


Kari Glödstaf: 1000 mykkäelokuvaa. Sirpaleita elokuvan kulta-ajalta. Ilmestyy elokuussa. 
Mittava hakuteos, jossa tunnettu mykkäelokuvien puolestapuhuja esittelee tuhat mykkäelokuvaa. 

Kaunokirjallisuus: 

Teemu Paarlahti: Radan varrella Waterloo. Ilmestyy loka-marraskuussa.
Kirjoituskilpailuissa pärjänneen Paarlahden rikosnovellikokoelma. 

Juri Nummelin: Yksityisetsivä. Ilmestyy syyskuussa. 
Vuoteen 2005 sijoittuva rikosromaani turkulaisesta yksityisetsivästä, joka hääräilee nousevan äärioikeiston riveissä.


Harri István Mäki: Peilipatsas. Ilmestyy lokakuussa. 
Tunnetun kirjailijan mystinen pienoisromaani Prahasta. 

Belsazarin pidot ja muita Raamattuun perustuvia novelleja. Toim. Juri Nummelin. Ilmestyy syyskuussa.
Yksitoista vanhaa novellia, jotka perustuvat Raamattuun, kirjoittajia mm. Kaarlo Bergbom, Hilja Haahti ja Atte Ennala. Mukana kirjan toimittaneen Juri Nummelinin esipuhe ja johdantoessee. 

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Juri Nummelin (toim.): Muistojen divarit

Kukapa ei muistaisi ensimmäistä Aku Ankkaansa? Tai ensimmäistä runokirjaansa, jonka kantoi kotiin onnellisena sen sisältämistä mahdollisista maailmoista? Divarit, käytettyjen kirjojen kaupat ovat olleet monilla paikkakunnilla harvoja mahdollisuuksia päästä kiinni sivistykseen ja kirjalliseen kulttuuriin. Samalla usein persoonallisista divarinpitäjistä on tullut paikallisia kuuluisuuksia.

Muistojen divarit kokoaa yhteen kahdentoista kirjoittajan kokemuksia käytettyjen kirjojen kaupoista ympäri Suomea. Aikaväli on lavea, ja kirja kattaa vuosikymmeniä aina 1950-luvulta alkaen. Edustettuina ovat niin Kerava ja Nurmijärvi kuin Oulu ja Kuopiokin. Turkua ja Tamperetta käsitellään usean tekstin voimin. Teoksen on toimittanut kirjallisuuden monitoimimies Juri Nummelin, ja sen kirjoittajiin lukeutuvat Tapani Bagge, Ville Hänninen, Harri István Mäki ja Vesa Sisättö.

Pehmeäkantinen, 176 s. ISBN 978-952-7211-22-9. Kansi: Haron Walliander Juri Nummelinin ideasta.

BoD:n verkkokaupassa 15,90 € (plus postikulut). Booky.fin verkkokaupassa 16,10 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Suomalaisen tai Adlibriksen verkkokaupoissa.

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Tapani Bagge: Nuoruuteni antikvariaatit: Kerava, Järvenpää ja Helsinki
Harri Kumpulainen: "Toppsin Kolo, hyvä olo" eli kirjoja, romuja ja pornografiaa (Turku)
Harri Kumpulainen: Antikvariaattien aateliset, turkulaiset Vaskikarit
Juri Nummelin: Vanhaa ja uutta Turun divareista
Vesa Sisättö: Nurmijärven antikvariaatit
Santeri Seessalo: Sarjakuvanörtti (Pori ja Turku)
Juri Nummelin: Aku Ankoista Nabokoviin Porin divareissa
Vesa Sisättö: Tampereen antikvariaatit
Harri István Mäki: Nuoruuteni antikvariaatit (Tampere)
Juri Nummelin: Aleksandria Pispalassa, Anthony Eden Laukontorilla (Tampere)
Ville Hänninen: Kirjoituksia Kauppakadun kellareista (Jyväskylä)
Teemu Paarlahti: Syytön kirja siihen on (Kuopio)
Reijo Valta: Siilinjärven Siivari
Sauli Pesonen: Halpakirjaa ja Kirja-Kulmaa (Oulu)
Aapo Kukko: Hasselit ja Potterit (Oulu)


tiistai 5. kesäkuuta 2018

Juri Nummelin (toim.): Vampyyri ja muita vanhoja kauhu- ja jännitysnovelleja

Suomessa on aina luettu kauhukirjallisuutta. Juri Nummelinin toimittama Vampyyri kokoaa yhteen vanhoja kauhukertomuksia jo 1800-luvulta asti. Mukana on Charles Dickensin, Arthur Conan Doylen ja Jack Londonin kaltaisia kirjallisuuden klassikoita, mutta myös nimettömiä kummitusjuttuja 1900-luvun alusta. Suurinta osaa kirjan tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana sataan vuoteen.

Pehmeäkantinen, 180 s. ISBN 978-952-7211-04-5. Kansi: Haron Walliander.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 16,80 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. Muista myös Helmivyön aiempi Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmes -romaani Pelon laakso!

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jan Neruda: Vampyyri (Vampyr, 1870; suom. tuntematon, Kiki 9/1930)
H. G. Wells: Perhonen – “Genus Novo” (The Moth, 1895; suom. V. Hämeen-Anttila, teoksessa Varastettu basilli, Kansa 1907)
Arthur Conan Doyle: Brasilialainen kissa (The Brazilian Cat, 1898; suom. Väinö Nyman, teoksessa Pelko- ja kauhutarinoita, Kirja 1925)
Arthur Conan Doyle: Hissi (The Lift, 1922; suom. Väinö Nyman, teoksessa Hämärätarinoita, Kirja 1926)
Salatusta maailmasta (teoksessa Salatusta maailmasta: kolme kummallista kertomusta, Otto Andersin 1917)
Tosia kummitusjuttuja (otteita teoksesta Tosia kummitusjuttuja, suom. Hilma Vartiainen, 1928; alun perin Daily News -sanomalehdestä)
Rudyard Kipling: Dungaran tuomio (The Judgement of Dungara, 1888; suom. Aino Malmberg, teoksessa Kertomuksia Intian ylängöiltä
ja laaksoista, Otava 1893)
Charles Dickens: Ratavahti (The Signalman, 1866; suom. Suonio, teoksessa Mugbyn rautatie-haara, SKS 1869)
Jack London: Varjo ja valo (The Shadow and the Flash, 1903; suom. tuntematon, teoksessa Ikuinen salaisuus, Otava 1924)


torstai 17. toukokuuta 2018

Markus Jokikokko: Värit

Seksuaalisuutensa kanssa kamppaileva tytär, alkoholisoitunut äiti ja mielenterveysongelmista kärsivä isä. Värit on pornografinen kertomus mustasukkaisuudesta, keskiluokkaisen perheen hajoamisesta ja vinksahtaneesta rakkaudesta.

Markus Jokikokko on aiemmin kirjoittanut transsukupuolisuutta käsittelevän pienoisromaanin Haarautuva puu (2012).

Helmivyön eroottisen kirjallisuuden sarja 2. Pehmeäkantinen, 156 s. ISBN 978-952-7211-12-0. Kansi: J. T. Lindroos.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus toimituskulut), Booky.fi:n verkkokaupassa 16,80 € (ei toimituskuluja), Suomalaisen verkkokaupassa 18,95 € (ei toimituskuluja).

Tekstinäyte: 

”Olen biseksuaali”, naapuri myönsi aamulla.
”Kuka se punahiuksinen nainen oli, joka juoksi täältä kerran?”
”Se oli sellainen juttu. Erottiin aika tarkalleen juuri silloin.”
”Kerro lisää. Miten panitte?”
”En halua puhua siitä. Se oli kuluttavaa. Olin lintu häkissä. En jaksanut sitä mustasukkaisuutta enää. Lähdetään shoppailemaan. Saat valita minulle sellaiset vaatteet kuin haluat.”
Kävimme ostamassa hänelle tekonahkaleggingsit ja korkosaappaat. Takapuoli ja paksut jalat näyttivät niissä haluttavilta. Syödessämme kebabia pienessä ravintolassa en malttanut olla koskettelematta häntä pöydän alla.
”Kuulen aina saman naisen äänen pääni sisällä”, sanoin.
Hän nauroi. ”Olet hauska.”
”En vitsaile.”
”Lopeta! Tukehdun kohta ruokaan.”
Kotona sidoin hänen kätensä ranteista kiinni toisiinsa ja kiristin huivin silmille. Hyväilin hänen takapuoltaan uusissa housuissa. Riisuin niitä vain hieman.
”Satutinko?” kysyin jälkikäteen.
”Saat tehdä mitä vain ja milloin haluat.”

”Etkö menisi töihin?” naapuri kysyi.
Kolusin kirjoituspöydän laatikkoa ja löysin ryyppyputkeni aikana saamani vaaleanpunaisen käyntikortin.
Sensitive Films.
Soitin numeroon ja ilmoitin hakevani töitä. Minut pyydettiin firman toimistoon keskustaan. Rakennus oli matala nelikerroksinen pilvenpiirtäjien puristuksissa. Astuin pimeään huoneeseen, jonka takassa roihusi tuli. Pöydillä paloi kynttilöitä. Keskellä huonetta oli suurempi pöytä täynnä papereita. Paksuilla tummanvihreillä samettiverhoilla peitettyjen ikkunoiden luona seisoi kalju kalpea mies yllään kirkkaanpunainen pitkä ja kapea takki, jonka saumat ja napit olivat kullanväriset. Hän osoitti kädellään nojatuolia.
”Miksi haluat töihin?”
”Työt kiinnostavat.”
”Tämä ei ole tavallinen työ. Tiedätkö, millaisia elokuvia teemme? Olemme varsin rohkea elokuvayhtiö.”
”Haluan paikan.”
Tietysti pornoelokuvayhtiössä työskenteleminen kiinnosti.
”Eiköhän jotain järjesty.”
Lähtiessäni olin tyytyväinen. Saisin paikan aikuisviihdealalta.
Kadulla mies myi hodareita. Ostin yhden ja katselin ympärilleni. Vastapäinen talo oli autio, mutta joku katsoi minua sen laudoitetusta ikkunasta.

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Matti Kid Hytönen: Henki katkolla: Kosti Cavanderin seikkailuja

Kosti Cavander on suomalainen Formula 1 -kuski, joka ajaa lujaa, elää vaarallisesti ja kaataa naisia oikealta ja vasemmalta. Samalla hän on herkkä ja juro, kuin kuka tahansa suomalainen mies. Kosti Cavanderin seikkailuja seurattiin Kolmiokirjan kirjasarjassa, joka ilmestyi 1980-luvun puolivälissä koko Suomen eläessä Formula-huumaa.

Henki katkolla -kirjassa julkaistaan uudestaan kaksi Matti Kid Hytösen kirjoittamaa Formula-sarjan osaa. Hytönen (1942-2016) oli suomalaisen kioskiviihteen suuria tuntemattomia, Reginaan ja muihin naistenlehtiin loputtomasti rakkausnovelleja syöttänyt ammattikirjoittaja. Formula-sarjassa hän astui rohkeasti miehisen urheilukuvauksen alueelle ja onnistui pitämään kiinni myös romantiikasta.

Teoksen avaa Juri Nummelinin esipuhe, joka taustoittaa sekä Formula-sarjaa että Hytösen vauhdikasta ja ristiriitaistakin elämää.

Pehmeäkantinen, 272 s. ISBN 978-952-7211-19-9. Kansi: J.T. Lindroos. Bookyn verkkokaupassa 18,20 € (ei postikuluja), BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut).

Ote Juri Nummelinin esipuheesta:

Ensimmäisen Formulan kirjoitti tamperelainen freelancer-toimittaja Harri Laine, joka paljastui sangen osaavaksi fiktion tekijäksi, vaikka muutoin hänen tilillään on ilmeisesti vain Jerry Cotton -tarina Urku auki, kirstu kiinni (1985) sekä yksi Alibissa julkaistu novelli. Laineen kirjoittama Kivikova Cavander on nimensä veroinen, tyyli on kovaksikeitetty ja lyhytsanainen. Keke Rosbergiä Kosti Cavander muistuttaa muun muassa siinä, että hänelläkin on pulisongit ja isot viikset. Rosbergistä poiketen Cavander on kuitenkin aikamoinen naistenmies, varsinainen saalistaja. Selvästi sitoutumiskyvyttömällä Cavanderilla on kirjasarjan aikana useita eri naissuhteita, niin tallin työntekijöiden, toisten kuskien kuin ulkopuolisten naistenkin kanssa.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään irtosuhteista. Suhteita kehitellään pitkällisesti, ja romantiikka on merkittävä osa Cavander-kirjoja. Sarjaa mainostettiin sloganilla "Naiselle ja miehelle". Väkivallan ja seksin lisäksi miehille oli suunnattu myös kirjojen ammattimainen puoli, Formula-kilpailujen ja niihin liittyvän tekniikan kuvaus.
Harri Laine kirjoitti Kivikovan Cavanderin lisäksi ainakin kolmannen tarinan Utua putkeen. Toisena ilmestyneen kirjan Kuoleman katrilli tekijää ei jostain syystä ilmoiteta. Vuoden 1984 neljännen Cavanderin kynäili Matti Kid Hytönen. Hytönen kirjoitti seuraavana vuonna neljä osaa sarjaan, mikä tekee hänestä tuotteliaimman Formula-kirjoittajan. Hänen lisäkseen vuonna 1985 seksilänkkärisarja Hulkkosesta tunnettu Kari Nenonen kirjoitti kaksi Formula-kirjaa, Kuoleman Grand Prix ja Tappion maku
Matti Kid Hytönen ehkä sopikin täydellisesti levottoman ja vaikeasti tavoitettavan Kosti Cavanderin kuvaajaksi, sillä sellainen hän oli itsekin. Hytönen oli syntynyt huhtikuussa 1942 näyttelijäperheeseen – hänen isänsä oli nimittäin elokuvissa paljon esiintynyt Hugo Hytönen. Matin toinen nimi olikin Hugo. Matti ei isäänsä kuitenkaan oppinut tuntemaan, sillä Hugo kuoli vuonna 1944.

Arthur Morrison: Martin Hewitt ratkaisee

Kun Sherlock Holmes menehtyi Reichenbachin putouksilla vuonna 1894 maansuru oli suuri. Lukijat ja kustantajat kaipasivat salapoliisia takaisin. Strandin ratkaisu oli julkaista Arthur Morrisonin Holmes-klooni Martin Hewittin seikkailuja. Hewitt ehti käsitellä 25 tapausta ennen kuin 1903 paljastui, että Holmes oli lavastanut kuolemansa. Holmesin paluun myötä Hewitt siirtyi kirjallisuuden historiaan.

Hewitt tuli tuoreeltaan tutuksi suomalaisillekin. Tähän teokseen on koottu seitsemän 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomalaisissa sanomalehdissä ilmestynyttä tarinaa. Teoksen on koonnut ja saatesanoilla varustanut Reijo Valta.

Arthur George Morrison (1863-1945) oli englantilainen kirjailija ja toimittaja, joka tunnetaan realistisista työväenluokkaa kuvaavista romaaneistaan. Morrison kirjoitti myös joukon arvostettuja perinteisiä salapoliisitarinoita, joiden pääosassa oli päättelytaitoinen Martin Hewitt.

Pehmeäkantinen, 276 s. ISBN 978-952-7211-21-2. Bookyn verkkokaupassa 16,10 € (ei postikuluja), BoD:n verkkokaupassa 15,90 (plus postikulut).

Sisällysluettelo: 

Reijo Valta: Saatteeksi
Dixonin torpeedo
Eksynyt muukalainen
Kilpikonnahistoria
Nicobar-laivan kultaharkot
Salaperäinen murha Muurattihuvilassa
Kadonnut Laker
Rerosen kuolema

Ote Reijo Vallan esipuheesta: 

Martin Hewitt oli kuuluisan Sherlock Holmesin klooni. Hänen seikkailunsa alkoivat samassa lehdessä kuin Holmes oli selvitellyt tapauksiaan, Strandissa. Ensimmäinen tarina ilmestyi vuonna 1894 pian sen jälkeen kun Holmes ja hänen päävihollisensa Moriarty olivat ottaneet yhteen Reichenbachin putouksilla. Koska Arthur Conan Doyle tappoi oman salapoliisinsa – tai ainakin niin
silloin kuviteltiin – syntyi tilaa uudelle lontoolaiselle terävä-älyiselle salapoliisille. Morrison ei ollut ainoa Holmesin kloonaaja. Clifford Ashdown, L. T. Meade, paronitar Orczy, Headon Hill, Grant Allen, Israel Zangwill, M. P. Shiel, Fergus Hume, Guy Boothby ja muutamat muut kirjoittivat myös ongelmia ratkovista yksityisistä salapoliiseista.
Arthur Morrison työskenteli Strandin toimituksessa, joten Martin Hewittin synnyttäminen ei liene ollut yksinomaan hänen oma ajatuksensa. Sherlock Holmesin paikka lehdessä oli täytettävä. Vuosina 1894-1903 hän kirjoitti 25 Hewitt-tarinaa, joista koostettiin kolme kirjaa: Martin Hewitt, Investigator, The Chronicles of Martin Hewitt ja The Adventures of Martin Hewitt. Neljäs teos, kuusi tarinaa sisältävä The Red Triangle, sivusi Hewittin maailmaa, sen pääosassa oli rikosmaailman aivot, superrikollinen Mayes.
Ensimmäinen Martin Hewitt -kertomus ilmestyi maaliskuussa 1894. Hewitt oli asianajaja, joka oli siirtynyt yksityisetsiväksi deduktiivisten taitojensa ansiosta. Lontoo oli hänen toimipaikkansa, ja Holmesin tapaan hän piti kotikaupunkiaan koko maailman mielenkiintoisimpana paikkana. ”Ei löydy mitään maailmassa, joka ei ole mahdollista, ja ei ole tapahtunut eli ei tapahdu Lontoossa”, kuten Hewitt usein tapasi todeta. Ensimmäisessä tapauksessaan Hewitt ratkaisi jalokiviryöstön kolmen puoleksipalaneen tulitikun avulla.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Volter Kilpi: Seireenien laulu ja muita varhaisia novelleja

Volter Kilpi (1874–1939) on suomalaisen modernistisen kirjallisuuden klassikko, jonka teoksista varsinkin Alastalon salissa (1933) on noussut äänestyksissä jopa parhaaksi itsenäisyyden ajan romaaniksi.

Seireenien laulu sisältää Kilven vuosina 1901–1903 kirjoittamat novellit, joita ei ole ollut pitkään aikaan saatavilla. Näissä novelleissa Kilpi näyttäytyy värikylläisenä ja myyttejä hyväksikäyttävänä symbolistina. Novelleista "Beatrice" on aiemmin ilmestynyt ilmeisesti vain ruotsiksi, tätä kirjaa varten sen on suomentanut Anssi Hynynen.

Pehmeäkantinen, 108 s. ISBN 978-952-7211-15-1. Kansi: Haron Walliander.

Booky.fin verkkokaupassa 13,90 € (ei postituskuluja), BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postituskulut).

Sisällysluettelo:

Juri Nummelin: Lukijalle
Onnen saarella (Valvoja 23, 1903)
Seireenien laulu (Päivälehti 15.10.1902)
Legenda neljästäkymmenestä marttyyrista (Valvoja 21, 1901)
Ritarin rouva ja laulaja (Nuori Suomi: Päivälehden joulualbumi XI, 1901)
Don Juanin monologi (Liitto: Suomen kaunokirjailijaliiton albumi 1902)
Tarina runoilijasta (VOX II: Sanomalehtimiesten kevätjulkaisu. 1902)
Beatrice (Euterpe, N:o 42, 1902; suom. Anssi Hynynen)
Lemminkäinen saarella (Nuori Suomi. Päivälehden joulualbumi XII, 1902)
Merellä (Valvoja 22, 1902)
Suvi (Auran Rannoilta I: Varsinais-Suomen nuorisoseurojen julkaisu, 1901)

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Juri Nummelin: Unohdettuja kirjailijoita

Kannen kuva: Taina Värri,
kannen layout: J.T. Lindroos
Suomalainen kirjallisuus on muutakin kuin Kiveä, Linnaa ja Hotakaista. Kuuluisat ja arvostetut tekijät ovat jättäneet taakseen ja alleen lukemattomia kirjoittajia, osan tyystin suotta. 

Unohdetuissa kirjailijoissa Juri Nummelin esittelee yhdeksäntoista kiinnostavaa kirjailijaa, joista historiateokset ovat vaienneet. Teoksessa käydään läpi muun muassa Eero Lyyvuon linturunoja, Impi Kauppilan salaperäistä ja voimakasta lyriikkaa, Eino Ruutsalon humoristista proosaa ja Erkki Wessmanin ranskalaisvaikutteisia uuden aallon romaaneja. Unohdettuja kirjailijoita tarjoaa mainion katsauksen suomalaisen kirjallisuuden vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin.

Kirjan tekstit ilmestyivät alun perin vuonna 2007 kahdessa eri niteessä. Nyt teokset julkaistaan uudestaan päivitettynä yhteislaitoksena. Kirjassa on kirjailijaesittelyjen lisäksi uusi esipuhe. 

300 s. Pehmeäkantinen. ISBN 978-952-7211-17-5. BoD:n verkkokaupassa 20 € (plus postikulut), Bookyn verkkokaupassa 19 € (ilman postikuluja).

Kirjassa esitellyt kirjailijat:

Liisa Heikkerö
Eero Lyyvuo
Karin Alm
Onni E. Helkiö
Heikki Jylhä
Impi Kauppila
Juho Mäkelä
Väinö Putkonen
L. A. Salava
Yrjö Koivukari
Lea Leksi
Pentti Lahti
Toivo Vuorinen
Elisabeth Laurila
Eino Ruutsalo
Paavo Fossi
Ville Paakonmaa
Erkki Wessman
Arto Merenheimo

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Juri Nummelin (toim.): On Suurten Muinaisten aika UUSINTAPAINOS!

Alussa oli Köyhän asialla, sitten tuli On muutoksen aika ja sen jälkeen Kansallisia kysymyksiä, On totuuden aika ja Itsenäisen Suomen puolesta... Ja nyt tulee On Suurten Muinaisten aika - entistä ehompana!

On Suurten Muinaisten aika on kosmoksen paras (anti-)vaalikirja, jossa paljastetaan presidenttiehdokas Paavo Väyrysen yhteydet Shub-Niggurathiin ja muihin vekkuleihin!

Vuonna 2012 ilmestyneestä legendaarisesta ja nopeasti keräilyharvinaisuudeksi muuttuneesta kirjasta on nyt otettu uusi, täydennetty laitos, jossa on kaksi uutta novellia. Kirjaan on lisätty myös jälkisanat, joissa kirjan toimittaja Juri Nummelin kertoo alkuperäisen kirjan tekemisestä.

Pehmeäkantinen, 120 s. ISBN 978-952-7211-16-8. Kansi: Ossi Hiekkala.

Booky.fissä 11,80 € (ei postikuluja), BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo:

Juri Nummelin: Lukijalle
Tuntematon kirjoittaja: Esipuhe
Vesa Kataisto: Presidentti Väyrysen puhe Ikaalisten pato- ja matologisen tiedeinstituutin avajaisissa marraskuussa 2019
Harri Erkki: Kalevan uskon paluu
Tuomas Saloranta: Kari Tenho Väyrysen tapaus
Vesa Sisättö: Paavo Väyrysen Ääni
Jussi Katajala: Paavo Väyrynen - elvyttäjä
Timo Surkka: Tulette ällistymään
Niko Aslak Peltonen: Varjo Väyrysen yllä
Juha Roiha: Kasvojen kutsu
Juha Jyrkäs: Väri Väyrysestä UUSI!
Shimo Suntila: Hulluuden tuntureilla UUSI!
Juri Nummelin: Jälkisanat TÄYDENNETYT!

maanantai 8. tammikuuta 2018

Helmivyön kirjoja vuonna 2018

Kansi: kuva Taina Värri,
taitto JT Lindroos
Helmivyö aloittaa kolmannen toimintavuotensa innolla ja voimalla. Luvassa on unohdettua kirjallisuutta uusintapainoksina laajalla rintamalla, samoin saadaan uutta ja kokeilevaa kirjallisuutta. Helmivyö elää ajassa ja hankintoja ja ideointeja tehdään ketterästi, jopa salamannopeasti. Joskus joku vuosia tekeillä ollut kirja saattaakin yhtäkkiä tulla valmiiksi.

Helmivyön tietokirjallisuutta keväällä 2018: 

Juri Nummelin: Unohdettuja kirjailijoita (vuonna 2009 ilmestyneiden kahden kirjan uusintalaitos samoissa kansissa uudella esipuheella varustettuna ja täydennettynä)

Helmivyön kaunokirjallisuutta keväällä 2018: 

Juri Nummelin (toim.): On Suurten Muinaisten aika (legendaarisen maineen saanut antivaalikirja, jossa Paavo Väyrysen yhteydet Cthulhu-mytologiaan paljastetaan, täydennetty uusintalaitos!)

Volter Kilpi: Seireenien laulu ja muita varhaisia novelleja (klassikkoasemaan nousseen kirjailijan harvinaiset novellit samoissa kansissa)

Matti Kidi Hytönen: Henki katkolla: Kosti Cavanderin seikkailuja (kaksi legendaarisen kioskikirjasenttarin Kosti Cavander -tarinaa, jotka ilmestyivät alun perin 1980-luvulla Kolmiokirjan lyhytaikaisessa Formula-huumasta ammentaneessa kirjasarjassa)

Markus Jokikokko: Värit (kokeellista pornografiaa tulevaisuuden maisemissa)

Juri Nummelin: Yksityisetsivä (äärioikeistolaisissa puuhissa marinoitu yksityisetsivä tekee tiliä menneisyytensä kanssa)

Mahdollisesti mukaan ehtii vielä:

Juri Nummelin (toim.): Belsazarin pidot ja muita Raamattu-novelleja (Raamattuun perustuvien vanhojen kotimaisten novellien antologia, mukana mm. Kaarlo Bergbom, Hilja Haahti ja Atte Ennala)

Tekeillä on myös divarien lähihistoriaa ja kadonneita divareita käsittelevä artikkeli-, essee- tai muisteluskokoelma, mutta sen aikataulu on vielä avoin.