Juri Nummelin (toim.): Belsazarin pidot ja muita Raamattuun perustuvia novelleja

Raamattu-tarinat ovat muodostaneet oman pienen alalajityyppinsä suomalaisessa kirjallisuudessa jo pitkään, aina Kaarlo Bergbomin ajoista alkaen. Belsazarin pitoihin käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin on koonnut yksitoista novellia, joiden taustalla on jokin Raamatun tarina. Teoksen kirjoittajia ovat muun muassa Hilja Haahti, Volter Kilpi, Eino Leino ja Elvira Willman.

Kirjaan kuuluu myös Juri Nummelinin Raamattu-kirjallisuuden tyylipiirteitä ja ominaisuuksia tutkaileva essee sekä suomalaisen Raamattu-kirjallisuuden alustava bibliografia. Myöhemmin sarjassa ilmestyy muita kirjoja suomalaisen Raamattu-kirjallisuuden pohjalta.

Pehmeäkantinen, 128 s. ISBN 978-952-7211-20-5. Kansi: J. T. Lindroos Gustave Dorén pohjalta. Bookyn verkkokaupassa 16,80 € (ei postikuluja), ei vielä BoD:n verkkokaupassa, ei vielä Adlibriksen eikä Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle

Juri Nummelin: Kolme tapaa suhtautua Raamattuun perustuvaan kirjallisuuteen

Elviira Willman: Murha-enkeli (Uuden ajan kynnyksellä: Suomen työväen alpumi, 1905)

Volter Kilpi: Simson ja Delila (ote romaanista Bathseba, Otava 1900)

Fredrika Runeberg: Simrit (teoksesta Kuvauksia ja unelmia, Edlund 1900, suom. Ilta [Elin Hagfors], alun perin Teckningar och drömmar, Sederholm 1861)

Irma Tähtiranta: Köyhän lesken tarina (ote romaanista Suunemin vaimo, Otava 1948)

Kaarlo Bergbom: Belsazarin pidot (Joukahainen V, 1864, julkaistu uudestaan Paavo Cajanderin toimittamana teoksessa Kaarlo Bergbomin kirjoitukset, SKS 1907) 

Eino Leino: Niniven lasten tarina (teoksesta Päiväperhoja, Eero Erkko 1903)

Veikko Virmajoki: Parhain joululahja (Joulupukki 1933)

Eino Leino: Tietäjät itäiseltä maalta (Uusi Suometar 25.12.1900)

Hilja Haahti: Kuningaslapsen tähti (teoksesta Seimeltä ristin luo, Otava 1926)

Atte Ennala: Eserin vehnäpelto (Joulupukki 1943)

Arvid Järnefelt: Leipäkannikka (teoksesta Hiljaisuudessa, Otava 1913) 

Adna Salama: Nahum ja tyttärensä (Joulu-Ilo 1906)

Suomalainen Raamattuun perustuva kaunokirjallisuus: alustava bibliografia

Juri Nummelin: Yksityisetsivä

Turkulainen yksityisetsivä Jorma Kulma puuhailee nousevan äärioikeiston parissa ja joutuu tekemään tiliä menneisyytensä kanssa. Aatetovereista ei ole apua enää siinä vaiheessa, kun elämänhallinta pettää. Vatsakaan ei toimi halutulla tavalla. Sydämen tykytyksiä aiheuttaa myös Lausteella asuva senegalilainen pakolainen Francois, jonka lihaksikkaasta vartalosta Jorma Kulma huomaa haaveilevansa.

Juri Nummelinin Yksityisetsivä on jotain aivan muuta kuin perinteiset rikosromaanit, härski, arvaamaton, asiaton, poliittinen.

Juri Nummelin (s. 1972) on kovaksikeitetyn ja noir-kirjallisuuden asiantuntija, joka tuntee vaistonvaraista inhoa pitkiä ja yhteiskuntakriittisiksi väitettyjä skandidekkareita kohtaan. Hän lukee aina mieluummin vanhan Ilves-sarjan pokkarin kuin sarjamurhaajan tempauksista kertovan hittijännärin.

Pehmeäkantinen, 228 sivua. ISBN 978-952-7211-24-3. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus toimituskulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,90 € (ei toimituskuluja). Ei vielä Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa.

Tekstinäyte:

I

”Tuosta ovesta mennään sisään, tästä ulos.”
Kaveri mulkaisi minua. Nuori tyyppi, reilu kaksikymppinen, vaaleanruskea, niin kuin somalit useasti. "Lukeeko tässä muka, että pitää mennä tuosta ovesta?"
Rupesi nenäkkääksi vai? "Aina sisälle mennään vasemmalta ja ulos tullaan oikealta", sanoin.
"Ei se ole mikään liikennesääntö. Sitäpaitsi mähän olen menossa ulos oikealta."
"Vasemmalta."
"Siis mitä? Kummasta sitä nyt mennään? Tiedätkö itsekään?"
"Rupeatko vittuilemaan vai?"
"Hei, päästä nyt vaan ohitse, mulla on kiire bussiin."
"No mene sitten", sanoin ja väistin. Kaveri lehahti ohi hajuvedeltä löyhkäten. Olin kuulevinani että se mutisi itsekseen vitun urpo. Mietin hetken, että taklaisin sen maahan, mutta se ei ehkä näyttäisi hyvältä.
"Perkeleen mutiainen”, mutisin perään ja painuin Wiklundin lipan alta torille ja suoraan auringonpaahteeseen. Maalaismyyjät olivat jo laittamassa kojujaan pois. Maahan oli pudonnut joltain myyjältä pari tomaattia. Kumarruin ja poimin ne käteeni.
"Tule silloin kun tavaroista maksetaan." Se oli joku kurttuinen jyväjemmari.
"Heti huomenna", sanoin kääntymättä ja maiskuttelin tomaatteja kävellessäni autolleni.

Kari Glödstaf: 1000 mykkäelokuvaa. Sirpaleita elokuvan kulta-ajalta

Mykän elokuvan aikakausi kesti noin neljäkymmentä vuotta, sen jälkeen niitä on tehty vain satunnaisesti. Kulta-aikana valmistuneista kymmenistä tuhansista nimikkeistä vain ani harva on säilynyt ja yleisesti arvioidaankin, että jopa 80 prosenttia kaikista tehdyistä mykkäelokuvista on tuhoutunut tai kateissa. Säilyneet ovat sirpaleina ympäri maailmaa: ei ole tavatonta, että saksalainen elokuva löytyy Suomesta, amerikkalainen Venäjältä, italialainen Australiasta tai ranskalainen Norjasta.

1000 mykkäelokuvaa tarjoilee laajan katsauksen aivan ensimmäisistä lyhytelokuvista 2000-luvun viimeisimpiin tuotantoihin. Keskiössä ovat pitkät näytelmäelokuvat, merkittävimpiä lyhytelokuvia unohtamatta. Lähde mukaan kolme eri vuosisataa kattavalle seikkailulle!

Kari Glödstaf (s. 1974) on lappeenrantalainen tietokirjailija ja mykkäelokuvaentusiasti, joka haalii kokoelmiinsa lähes kaikkea aiheeseen liittyvää. Hän ylläpitää Mykkäelokuvasivustoa, tekee tiivistä yhteistyötä Forssan Kansainvälisten Mykkäelokuvafestivaalien kanssa ja on hiljattain avustanut KAVI:a kotimaisten mykkäelokuvien rekonstruoimisessa. 1000 mykkäelokuvaa: sirpaleita elokuvan kulta-ajalta on hänen kolmas teoksensa.

Pehmeäkantinen, 444 s. ISBN 978-952-7211-23-6. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 30 € (plus postikulut), Booky.fissa 26,70 € (ei postikuluja), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 34,95 € (plus postikulut), Adlibriksen  verkkokaupassa 27,70 € (ei postikuluja).

Tekstinäyte: 

AARNE-HERRAN RAHAT
Herr Arnes pengar. En vinterballad i 5 akter

Mauritz Stillerin pääteoksena pidetty Aarne-herran rahat on Selma Lagerlöfin novelliin perustuva balladi kolmesta skotlantilaisesta palkkasotilaasta. Kustaa Vaasan joukoissa taistelleet sotilaat vangitaan, mutta heidän onnistuu paeta ja pakomatkan aikana he syyllistyvät veritekoon, joka uhkaa viedä heidät hirsipuuhun. Pakomatka Ruotsista Skotlantiin keskeytyy, koska meri on jäässä, joten murhamiesten ei auta kuin odottaa kevättä ja toivoa, ettei heidän tekemänsä rikos selviä siihen mennessä.
Suurella rahalla ja vaivalla luotu elokuva lukeutuu mykän kauden suuriin mestariteoksiin. Julius Jaenzonin kuvaus on loisteliasta ja lähestulkoon jokainen kuva kuin maalaus: harvoin on talvimaisemia käytetty yhtä hyvin hyödyksi kuin tässä elokuvassa. Tuotantopuoli on toteutettu huolellisesti aina pienintä yksityiskohtaa myöten. Tarinan jännite pysyy vahvana loppuun asti ja elokuva huipentuu tavalla, jota ei hevin unohda. Lopun hautajaissaattue on todennäköisesti vaikuttanut sekä Fritz Langin Niebelungein lauluun (1924) että Sergein Eisensteinin Iivana Julmaan (1944). Gustaf Molander ohjasi aiheesta uusintaversion vuonna 1954.
1919 RUOTSI
Tuotanto: Svenska Biografteatern. Tuottaja: Charles Magnusson. Ohjaus: Mauritz Stiller. Käsikirjoitus: Gustaf Molander, Mauritz Stiller (Selma Lagerlöfin novellista). Kuvaus: J. Julius (Julius Jaenzon). Lavastus: Harry Dahlström, Alexander Bako. Puvustus: Axel Esbensen.
Näyttelijät: Mary Johnson (Elsalill), Richard Lund (Sir Archie), Erik Stocklassa (Sir Philip), Bror Berger (Sir Donald), Wanda Rothgardt (Berghild), Hjalmar Selander (Aarne-herra), Concordia Selander (Aarnen vaimo).
Ensi-ilta: 28.9.1919 / 3.12.1919

AATAMIN PUVUSSA JA VÄHÄN EEVANKIN

1930-luvulle tultaessa äänielokuvan lopullinen läpimurto myös Suomessa oli vain ajan kysymys. Ensimmäiset äänielokuvat saapuivat Helsinkiin syksyllä 1929, mutta omia tuotantoja jouduttiin odottamaan vielä reilun vuoden ajan. Ensimmäisenä tilanteeseen reagoi Suomi-Filmi, joka päätti kesken jälkituotantovaiheen muokata Agapetuksen romaaniin pohjautuvasta komediasta Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ääniversion. Jos oikein tarkkoja ollaan, musiikin lisäksi elokuvassa kuullaan muutama laulu ja äänitehoste. Tämä kuitenkin riitti aikalaisyleisölle, sillä elokuva oli valmistusvuotensa suuria menestyksiä. Aihe on sittemmin filmattu vielä kolmesti (1940, 1959, 1971).
Maaseudulle sijoittuva seikkailuhupailu oli näyttelijänä paremmin muistetun Jaakko Korhosen esikoisohjaus. Osaavan työryhmän avustuksella Korhonen onkin onnistunut siirtämään vauhdikkaan tarinan valkokankaalle varsin mallikkaasti. Vuoropuhelu on erityisen onnistunutta, ja vaikka välitekstit kieltämättä laskevatkin tehoa, Korhosella on taito rytmittää puhejaksot muun toiminnan joukkoon ilman, että kokonaisuus kärsisi. Miespääosakaksikko on mainio, mutta muut näyttelijät jäävät harmillisen kasvottomiksi. Elokuva jäi Carl von Haartmanin Kajastuksessa (1930) debyyttinsä tehneen Elsa Segerbergin toiseksi ja samalla viimeiseksi elokuvarooliksi, sillä hän kuoli kolme vuotta myöhemmin tuberkuloosiin.
1931 SUOMI
Tuotanto: Suomi-Filmi Oy. Tuottaja: Erkki Karu. Ohjaus: Jaakko Korhonen. Käsikirjoitus: Jaakko Korhonen (Agapetuksen romaanista). Kuvaus: Eino Kari. Lavastus: Carl Fager. Maskeeraus: Hannes Kuokkanen.
Näyttelijät: Joel Rinne (Himanen), Elsa Segerberg (Alli, nimismiehen tytär), Yrjö Tuominen (luutnantti Paavo Kehkonen), Kaarlo Saarnio (asemapäällikkö Viirimäki), Uuno Montonen (Kalle Vikström, vankikarkuri), Heikki Välisalmi (nimismies).
Ensi-ilta: 2.2.1931

AAVIKON KULKURI
Tumbleweeds

William S. Hart esittää viimeisessä elokuvassaan ikääntynyttä karjatilan työnjohtajaa, joka kieltäytyy hyväksymästä hallituksen kaavailemia maanomistusuudistuksia. Hänen mielensä muuttuu, kun hän tapaa kauniin Mollyn, jonka kanssa haluaa asettua aloilleen. Elokuva on tyylikäs lopetus vanhalle lännenmiehelle, jota Peter von Bagh kuvaa ”sankariksi, kuin maan päälle astuneeksi Kristukseksi, jonka sanomisissakin oli usein raamatunlauseiden sävyä”. Aavikon kulkurista on lyhyt jakso Martin Scorsesen Georges Méliès -tribuutissa Hugo (2011).
1925 YHDYSVALLAT
Tuotanto: William S. Hart Productions. Tuottaja: William S. Hart. Ohjaus: King Baggott. Käsikirjoitus: C. Gardner Sullivan (Hal G. Evartsin tarinasta). Kuvaus: Joseph H. August.
Näyttelijät: William S. Hart (Don Carver), Barbara Bedford (Molly Lassiter), Lucien Littlefield (Kentucky Rose), J. Gordon Russell (Noll Lassiter), Richard R. Niell (Bill Freel), Jack Murphy (Bart Lassiter), James Gordon (Joe Hinman).
Ensi-ilta: 20.12.1925 / 12.9.1927

Timo Ronkainen: Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista

Historian hämäriin unohtuneita outoja sarjakuvalehtiä, nostalgisia muistoja, kaakattavia kalkkunoita. Heimosotureita, jättiläisapinarobotteja, sumeaa tieteislogiikkaa. Romantiikkaa, taikuutta, seikkailua, rockia.

Kirjoituskokoelman esseet, kolumnit ja arvostelut valottavat kaiken tämän ja monen muun lisäksi suomalaisen sarjakuvalehdistön historiaa ja vaiheita 1940-luvun Piirtopaloista 2010-luvun lopun Läskimoosekseen.

Teos on laajennettu laitos vuonna 2009 omakustanteena ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.

Timo Ronkainen (s. 1967) on sarjakuvapiirtäjä, -kriitikko ja -tekstaaja sekä Disney-sarjakuviin erikoistuneen Ankkalinnan Pamaus -lehden päätoimittaja. Aiemmin Ronkaiselta on ilmestynyt kirja Carl Barks - Ankkamestarin salaisuus (2018). Hänelle myönnettiin sarjakuvaneuvoksen arvonimi vuonna 2018.

Pehmeäkantinen, 151 s. ISBN 978-952-7211-26-7.  Laajasti kuvitettu. Kannen suunnittelu: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fissä 16,80 € (ei postikuluja), Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa 19,95 € (plus postikulut), Adlibriksen verkkokaupassa 15,90 € (ei postikuluja).

Tekstinäyte artikkelista "Koltan perintö":

Ami Hauhion Koltan perintö poikkeaa melkoisesti sodan aikana piirretystä Maan mies Marsissa -sarjakuvasta. Aiheet ja tapahtumapaikat ovat kotoisen supisuomalaisia ja maanläheisiä, mutta seikkailussa on silti eksotiikkaa.
Sarjakuva aloitti jouluna 1944 ilmestyneessä Valojuova-lehden näytenumerossa. Sota Neuvostoliittoa vastaan oli ohi. Syyskuussa 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauha oli lopettanut vihollisuudet. Lapin sota saksalaisten karkottamiseksi pois Suomesta oli kuitenkin käynnissä. Ensinumeronsa pääkirjoituksessa Valojuova valoi uskoa sodan jälkeiseen rauhan ja jälleenrakennuksen aikaan:
”[...]jotta kansamme voisi selviytyä välirauhanehtojen täyttämisestä, tarvitaan näissä pyrinnöissä rohkaisevaa, ajankohtaista ja opastavaa hengenravintoa niin sanan kuin kuvienkin muodossa. [...] Vakavan luettavan ohella Valojuova tarjoaa lukijoilleen kevyempää ainehistoa novellien, kilpatehtävien, kaskujen, sarjakuvien jne. muodossa.”
Koltan perintö sijoittuu Suomen Lappiin, mutta mikään ei viittaa siellä käynnissä olleisiin sotatoimiin. Hauhio on selkeästi pyrkinyt tekemään eskapistista viihdettä ankeiden olojen keskelle. Sarjan kuvissa avautuvat rauhalliset lapinmaisemat; aavat, puhtaanvalkeat lumilakeudet, missään ei ole jälkeäkään poltetuista kylistä tai asunnoista. Ikään kuin sotaa ei olisi ollutkaan.
Sarjakuvan päähenkilö Pekka Pounu saa kuolevalta isoisältään lappalaisen lypsinnaapun, jonka salapohjaan on piilotettu tuohenpalalle piirretty aarrekartta. Yhdessä ystävänsä Lauri Lampion kanssa hän päättää ryhtyä etsimään aarretta. Pahaksi onneksi isoisän taloudenhoitaja on toiminut myös aarteen paikasta kiinnostuneiden konnien laskuun. Rosvot saavatkin kartan haltuunsa, mutta onneksi Pekka oli ehtinyt tehdä kartasta jäljennöksen.

Kustantamo Helmivyön syksyn 2018 kirjat

Media, tässä tapauksessa Keskisuomalainen, on julkaissut syksyn kirjojen kattavan luettelon. Helmivyön kirjat siitä kuitenkin puuttuvat, siitä yksinkertaisesta syystä, että kustantamon listaa ensi syksyn kirjoista ei ole vielä tehty. Mutta tässä se nyt on, ehkä tieto näistä ehättää jonkin toisen lehden luetteloon. Osa tässä olevista kirjoista piti ilmestyä jo viime keväänä, mutta eivätpä vain ehtineet.

Tietokirjat: 

Timo Ronkainen: Kirjoituksia Koipeliinista, Maaronista ja Mytekistä sekä muista tunnetuista sarjakuvista. Ilmestynyt elokuussa. 

Sarjakuvantekijän ja sarjakuvakriitikon monipuolinen kirjoituskokoelma sarjakuvan historian outouksista. 

Kari Glödstaf: 1000 mykkäelokuvaa. Sirpaleita elokuvan kulta-ajalta. Ilmestyy elokuussa. 

Mittava hakuteos, jossa tunnettu mykkäelokuvien puolestapuhuja esittelee tuhat mykkäelokuvaa. 

Kaunokirjallisuus: 

Teemu Paarlahti: Radan varrella Waterloo. Ilmestyy loka-marraskuussa.

Kirjoituskilpailuissa pärjänneen Paarlahden rikosnovellikokoelma. 

Juri Nummelin: Yksityisetsivä. Ilmestyy syyskuussa. 

Vuoteen 2005 sijoittuva rikosromaani turkulaisesta yksityisetsivästä, joka hääräilee nousevan äärioikeiston riveissä.

Harri István Mäki: Peilipatsas. Ilmestyy lokakuussa. 

Tunnetun kirjailijan mystinen pienoisromaani Prahasta. 

Belsazarin pidot ja muita Raamattuun perustuvia novelleja. Toim. Juri Nummelin. Ilmestyy syyskuussa.

Yksitoista vanhaa novellia, jotka perustuvat Raamattuun, kirjoittajia mm. Kaarlo Bergbom, Hilja Haahti ja Atte Ennala. Mukana kirjan toimittaneen Juri Nummelinin esipuhe ja johdantoessee. 

Juri Nummelin (toim.): Muistojen divarit

Kukapa ei muistaisi ensimmäistä Aku Ankkaansa? Tai ensimmäistä runokirjaansa, jonka kantoi kotiin onnellisena sen sisältämistä mahdollisista maailmoista? Divarit, käytettyjen kirjojen kaupat ovat olleet monilla paikkakunnilla harvoja mahdollisuuksia päästä kiinni sivistykseen ja kirjalliseen kulttuuriin. Samalla usein persoonallisista divarinpitäjistä on tullut paikallisia kuuluisuuksia.

Muistojen divarit kokoaa yhteen kahdentoista kirjoittajan kokemuksia käytettyjen kirjojen kaupoista ympäri Suomea. Aikaväli on lavea, ja kirja kattaa vuosikymmeniä aina 1950-luvulta alkaen. Edustettuina ovat niin Kerava ja Nurmijärvi kuin Oulu ja Kuopiokin. Turkua ja Tamperetta käsitellään usean tekstin voimin. Teoksen on toimittanut kirjallisuuden monitoimimies Juri Nummelin, ja sen kirjoittajiin lukeutuvat Tapani Bagge, Ville Hänninen, Harri István Mäki ja Vesa Sisättö.

Pehmeäkantinen, 176 s. ISBN 978-952-7211-22-9. Kansi: Haron Walliander Juri Nummelinin ideasta.

BoD:n verkkokaupassa 15,90 € (plus postikulut). Booky.fin verkkokaupassa 16,10 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Suomalaisen tai Adlibriksen verkkokaupoissa.

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Tapani Bagge: Nuoruuteni antikvariaatit: Kerava, Järvenpää ja Helsinki
Harri Kumpulainen: "Toppsin Kolo, hyvä olo" eli kirjoja, romuja ja pornografiaa (Turku)
Harri Kumpulainen: Antikvariaattien aateliset, turkulaiset Vaskikarit
Juri Nummelin: Vanhaa ja uutta Turun divareista
Vesa Sisättö: Nurmijärven antikvariaatit
Santeri Seessalo: Sarjakuvanörtti (Pori ja Turku)
Juri Nummelin: Aku Ankoista Nabokoviin Porin divareissa
Vesa Sisättö: Tampereen antikvariaatit
Harri István Mäki: Nuoruuteni antikvariaatit (Tampere)
Juri Nummelin: Aleksandria Pispalassa, Anthony Eden Laukontorilla (Tampere)
Ville Hänninen: Kirjoituksia Kauppakadun kellareista (Jyväskylä)
Teemu Paarlahti: Syytön kirja siihen on (Kuopio)
Reijo Valta: Siilinjärven Siivari
Sauli Pesonen: Halpakirjaa ja Kirja-Kulmaa (Oulu)
Aapo Kukko: Hasselit ja Potterit (Oulu)

Juri Nummelin (toim.): Vampyyri ja muita vanhoja kauhu- ja jännitysnovelleja

Suomessa on aina luettu kauhukirjallisuutta. Juri Nummelinin toimittama Vampyyri kokoaa yhteen vanhoja kauhukertomuksia jo 1800-luvulta asti. Mukana on Charles Dickensin, Arthur Conan Doylen ja Jack Londonin kaltaisia kirjallisuuden klassikoita, mutta myös nimettömiä kummitusjuttuja 1900-luvun alusta. Suurinta osaa kirjan tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana sataan vuoteen.

Pehmeäkantinen, 180 s. ISBN 978-952-7211-04-5. Kansi: Haron Walliander.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 16,80 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. Muista myös Helmivyön aiempi Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmes -romaani Pelon laakso!

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jan Neruda: Vampyyri (Vampyr, 1870; suom. tuntematon, Kiki 9/1930)
H. G. Wells: Perhonen – “Genus Novo” (The Moth, 1895; suom. V. Hämeen-Anttila, teoksessa Varastettu basilli, Kansa 1907)
Arthur Conan Doyle: Brasilialainen kissa (The Brazilian Cat, 1898; suom. Väinö Nyman, teoksessa Pelko- ja kauhutarinoita, Kirja 1925)
Arthur Conan Doyle: Hissi (The Lift, 1922; suom. Väinö Nyman, teoksessa Hämärätarinoita, Kirja 1926)
Salatusta maailmasta (teoksessa Salatusta maailmasta: kolme kummallista kertomusta, Otto Andersin 1917)
Tosia kummitusjuttuja (otteita teoksesta Tosia kummitusjuttuja, suom. Hilma Vartiainen, 1928; alun perin Daily News -sanomalehdestä)
Rudyard Kipling: Dungaran tuomio (The Judgement of Dungara, 1888; suom. Aino Malmberg, teoksessa Kertomuksia Intian ylängöiltä
ja laaksoista, Otava 1893)
Charles Dickens: Ratavahti (The Signalman, 1866; suom. Suonio, teoksessa Mugbyn rautatie-haara, SKS 1869)
Jack London: Varjo ja valo (The Shadow and the Flash, 1903; suom. tuntematon, teoksessa Ikuinen salaisuus, Otava 1924)