Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eino Leino. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eino Leino. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. marraskuuta 2024

Eino Leino: Nuori nainen


Nuori nainen
on Eino Leinon tuotannossa harvinainen tarinakokoelma, joka rakentuu ystävysten ja kollegoiden illanistujaisten ympärille. Miehet kertovat naisseikkailuistaan, ja kertomuksista muodostuu kiehtova kuva 1900-luvun alun Helsingistä ja sen seurapiireistä. Tarinoilla Leino kommentoi aikansa vireänä kuohunutta keskustelua avioliitosta, perheestä, erotiikasta ja romanttisesta rakkaudesta.

Nuorta naista ei ole julkaistu painettuna uudestaan lähes sataan vuoteen eikä sitä ole ollut saatavana sähkökirjana. Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe.

Eino Leino (1878-1926) on yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita, joka kirjoitti niin runoutta, näytelmiä kuin proosaakin. Helmivyö on aiemmin julkaissut häneltä novellivalikoiman Murhamies ja eroottisen rikosromaanin Seikkailijatar.

Pehmeäkantinen, 172 s. ISBN 9789527469569. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

Eino Leino: Seikkailijatar


Eino Leinon Seikkailijatar (1913) on tekijälleen harvinainen eroottinen rikosromaani, jonka pääosassa on venäläinen ruhtinatar Zaida. Tämä on asioiden tilaan nopeasti kyllästyvä nuori nainen, joka ottaa aina uuden rakastajan päästyään edellisestä eroon. Hän ajautuu lopulta vaikeuksiin esivallan kanssa.

Seikkailijatarta voi jopa pitää sarjamurhaajaromaanina, sen verran usein Zaida rakastajiaan päästää päiviltä. Teoksessa on myös hätkähdyttäviä viittauksia sadomasokismiin. Eino Leino (1878-1926) oli monipuolinen kirjailija, runoilija, kriitikko, lehtimies, näytelmäkirjailija, prosaisti. Hän oli Suomen ensimmäisiä symbolisteja, joka halusi löytää vanhoista suomalaisista taruista universaaleja totuuksia ja tuntemuksia.

Seikkailijatar on viimeksi julkaistu painettuna vuonna 1989 eikä sitä ole ollut saatavilla sähkö- tai äänikirjana. Teoksessa on mukana myös kaksi Leinon rikosaiheista novellia sekä Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 140 s. ISBN 9789527469248. Kansi: J. T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 14,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Muista myös Helmivyön aiemmin julkaisema Murhamies, kokoelma Leinon novelleja! 

tiistai 23. helmikuuta 2021

Eino Leino: Murhamies

Murhamies ja muita novelleja esittelee tarinoita Eino Leinon ainoasta novellikokoelmasta Päiväperhoja (1903). Teokseen on valittu Päiväperhoista novellit, jotka puhuttelevat nykylukijaa; lisäksi mukana on yksi tarina kirjan ulkopuolelta. Tarinat ovat kuin lajityyppiaihioita: niissä on rikosta, fantasiaa, historiallisia kertomuksia antiikin Kreikasta ja Raamatun maailmasta. Myös Kalevalan tarinat esiintyvät parissa pikkujutussa. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut myös lyhyen esipuheen.

Pehmeäkantinen, 60 s. ISBN 9789527211786. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 


Tekstinäyte: 

SIPO NEVALAINEN

Siihen aikaan kuin Simo Affleck, sama, jota "Simo Hurtaksi" sanottiin, veronkantajana Ylä-Karjalata hallitsi, eli Pielisen pitäjässä kunnon talonpoika nimeltä Sipo Nevalainen.

Hän maksoi aina veronsa säntillisesti eikä hänellä mitään hätää ollut, vaikka kansa hänen ympärillään eli ja kuoli kurjuudessa. Mutta eräänä päivänä kun hän pellollaan kuokkimassa oli, tulivat Hurtan ratsumiehet, ryöstivät hänen aittansa ja löivät hänen vaimonsa tainnoksiin, koska tämä oli tahtonut heitä ilkityöstä estää. Parin päivän päästä kuoli vaimo haavoihinsa.

Mutta kyläläiset, jotka sen kuulivat, iloitsivat, sillä he ajattelivat: "Nyt ainakin suostuu Sipo Nevalainen siihen kapinaan, jota me jo kauvan olemme valmistaneet." Hänen oma poikansa oli kapinallisten joukossa.

Mutta niin pian kuin Sipo Nevalainen sai tiedon kapinasta, meni hän Simo Hurtan luo ja ilmiantoi kapinan, joka kukistettiin suurella ankaruudella. Kostoksi polttivat talonpojat hänen pirttinsä.

Silloin kutsui Simo Hurtta hänet luokseen ja kysyi: "Millä voin minä palkita sinun hyvän työsi?" Mutta Sipo Nevalainen vastasi: "En minä ole sitä palkinnon vuoksi tehnyt." 

Kuitenkin antoi Affleck hänelle muistoksi revolverin.

Ja Sipo Nevalainen lähti sotaan ja ampui oman poikansa, joka oli vihollisen puolelle mennyt. Mutta kun sota oli loppunut ja Suomen armeijan viimeiset tähteet Norjan tuntureilta palanneet, tuli Sipo Nevalainen palaavien joukossa myöskin kotiseudulleen. Hän astui Hurtan tupaan, ojensi hänelle revolverin ja sanoi:

"Kiitos lainasta, Suomen jumala lähettää sinulle tämän."

Hän oli näet matkan vaivoista ja vilusta tullut ikäänkuin mielenvikaiseksi ja luuli itseään Suomen jumalaksi. Mutta Suomi oli siihen aikaan autio ja tyhjä, vihollisten joukot ja veronkantajat olivat sen puhtaaksi ryöstäneet ja rutto, nälkä ja pakkanen siellä vuoroin vieraina käyneet. Ei siis ollut mikään erikoinen kunnia siihen aikaan olla Suomen jumala.

Mutta Affleck, joka tuon kaiken tiesi ja myös, että kansa häntä Simo Hurtaksi kutsui, kalpeni, kävi hänen käteensä ja sanoi vavahtavin polvin:

"Anna minulle anteeksi."

Mutta Sipo Nevalainen sanoi: "Suomen jumala ei anna koskaan anteeksi."

Ja meni.

Pari vuotta sen jälkeen ampui Simo Affleck itsensä samalla revolverilla.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Reijo Valta (toim.): Kultakauden taiteilija

Suomen taiteen kultakausi oli 1900-luvun taitteessa. Aikakausi on viime vuosina usein ollut poliittisissa puheissa. Kansallista taidetta on arvostettu ja kaivattu takaisin.

Mutta miten kultakauden taiteilijat ja kulttuurikriitikot kokivat oman aikansa? Tämän kokoelman teksteissä vastauksen antavat muun muassa Eino Leino, Juhani Aho, Emil Wikström ja Väinö Kataja.

Teoksen on koonnut oululainen tietokirjailija ja runoilija Reijo Valta.

Pehmeäkantinen, 152 s. ISBN 978-952-7211-10-6. Booky.fin verkkokaupassa 15,40 e (ei toimituskuluja), BOD:n verkkokaupassa 15 e (plus toimituskulut).

Kannen kuva: Emil Wikströmin luonnos Näsikallion suihkukaivoksi (valmistui 1913).

Sisällysluettelo:

Reijo Valta: Saatteeksi
Oscar Wilde: Lausunto kirjailija-ammatista (julkaistu Suomessa 1912)
Eino Leino: Eräs juhlapuhe (1902)
Juhani Aho: Mennyttä kalua (1891)
Väinö Kataja: Golgata (1898)
Juho Walve: Urbanus Uhvakainen pyrkii urkujenpolkijaksi (1898)
Eino Leino: Käynti syysnäyttelyssä (1902)
Eva Ljungberg: Kolme Jumalan-äidin kuvaa (1907)
Emil Vikström: Taiteen ymmärtämisen puutteesta (1911)
Volter Kilpi: Kansallisteatterin nykyinen tila (1912)
Jalmari Hahl: Taidemietteitä (1911)
Eino Leino: Tarina talvisessa yössä (1902)
Väinö Kataja: Mätäkuulla (1898)
Eino Leino: Kirjallista pakinaa (1902)
Reijo Valta: Jälkisanat