Niko Aslak Peltonen: Kadonneen kesän aikakirja

Nuoruus, ensirakkaus ja vuosituhannen viimeinen kesä. Kuollut runoilija, kuollut natsi ja joukko eläviä ihmisiä.

Rovaniemellä sataa, kun juuri ylioppilaslakkinsa saanut Palokoski nousee sinisestä makuuvaunusta. Stadilaisjätkän on tarkoitus viettää napapiirin pikkukaupungissa nuoruuden viimeinen kesä. Sää muuttuu pian helteiseksi, mutta kesällä on Palokosken varalle muitakin suunnitelmia kuin rentoa kaljanjuontia.

Historiallisesta fiktiostaan tunnetun Niko Aslak Peltosen neljäs romaani on irtiotto aiemmasta ja paluu omaan lähimenneisyyteen. Kadonneen kesän aikakirja on ajan- ja paikankuva sekä rakkaus- ja aikuistumistarina. Lisäksi se on kauhufantastinen tulkinta siitä, miksi kerran tuhkaksi poltettu pohjoinen kaupunki on sellainen kuin on.

Niko Aslak Peltonen on helsinkiläinen, rovaniemeläistaustainen kirjailija ja kulttuurikriitikko. Häneltä on aiemmin julkaistu kolme romaania sekä useita novelleja lehdissä ja antologioissa. Kirjoittaessaan Peltonen kuuntelee aina musiikkia. Kadonneen kesän aikakirjan taustalla soi 90-luvun suomirock. Romaanin teemakappaleet ovat Aknestikin "Toukokuussa" ja Absoluuttisen Nollapisteen "Viittä vaille sadetta".

Pehmeäkantinen, 252 s. ISBN 9789527469293. Kansi: Kaisa Ranta. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös muissa verkkokaupoissa. 

Eino Leino: Seikkailijatar

Eino Leinon Seikkailijatar (1913) on tekijälleen harvinainen eroottinen rikosromaani, jonka pääosassa on venäläinen ruhtinatar Zaida. Tämä on asioiden tilaan nopeasti kyllästyvä nuori nainen, joka ottaa aina uuden rakastajan päästyään edellisestä eroon. Hän ajautuu lopulta vaikeuksiin esivallan kanssa.

Seikkailijatarta voi jopa pitää sarjamurhaajaromaanina, sen verran usein Zaida rakastajiaan päästää päiviltä. Teoksessa on myös hätkähdyttäviä viittauksia sadomasokismiin. Eino Leino (1878-1926) oli monipuolinen kirjailija, runoilija, kriitikko, lehtimies, näytelmäkirjailija, prosaisti. Hän oli Suomen ensimmäisiä symbolisteja, joka halusi löytää vanhoista suomalaisista taruista universaaleja totuuksia ja tuntemuksia.

Seikkailijatar on viimeksi julkaistu painettuna vuonna 1989 eikä sitä ole ollut saatavilla sähkö- tai äänikirjana. Teoksessa on mukana myös kaksi Leinon rikosaiheista novellia sekä Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 140 s. ISBN 9789527469248. Kansi: J. T. Lindroos / oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 14,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Muista myös Helmivyön aiemmin julkaisema Murhamies, kokoelma Leinon novelleja! 

August Strindberg: Onnellisten saari

August Strindbergin Onnellisten saari on robinsonadi, kertomus autiolle saarella joutuvasta miesjoukosta. Samalla se on herkullinen satiiri, jossa Strindberg ivaa ihmisen luontaista vallanhimoa ja vallankumouksellisten taipumusta pettää omat ihanteensa. August Strindberg (1849-1912) on ollut Ruotsin tunnetuimpia kirjailijoita, jonka tunnettuus ja suosiokin ovat vakaita. Hän kirjoitti sekä perinteisempää proosaa että pisteliäitä pamfletteja että satiireja.

Onnellisten saari ilmestyi alun perin vuonna 1882, ja se julkaistiin suomeksi vuonna 1912 Ilmari Ahman viehättävänä käännöksenä, jota käytetään tässäkin laitoksessa. Teoksen avaa Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Pehmeäkantinen, 104 s. ISBN 9789527469309. Kansi: Freka Ålanderin kansikuvan pohjalta Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista.

Pertti Julkunen: Rivit suoriksi, saatana! Avoin kirje puheenjohtaja Kalervo Kummolalle hyvän kaupunkielämän tulevaisuudesta

Kaupunki suoristaa rivinsä ja nousee nöyryyttämään kaupunkilaisia Tampereella. Pyynikin pieni Heinäpuisto on hävitettävä! Kaupunkilaisten mielestä esivallan käytös ei ole kaunista. Rakentamiseen liittyvät kauneuskäsitykset eivät ole viattomia.

Heinäpuiston hävittäjien mukaan "elävä kaupunkitila" syntyy, kun puiston elävät olennot tapetaan. Tappaminen on elämää. Näin ei ole vain Tampereella. Hallinnon käytös rumentaa kaupunkilaiselämää useassa Suomen taajamassa.

Tietokirjailija Pertti Julkusen pamfletti Rivit suoriksi, saatana! on avoin kirje. Julkunen pyytää kuntapoliitikko Kalervo Kummolaa vaikuttamaan kollegoihinsa. Nätti käytös antaisi tilaa hyvälle kaupunkielämälle. Pamfletti avaa samalla uuden näkökulman yhteiskunnallisten konfliktien esteettisiin motiiveihin sekä estetiikan, etiikan ja politiikan dynamiikkaan.

Pertti Julkunen on tamperelainen tietokirjailija, joka on julkaissut useita teoksia yhteiskunnallisilta aloilta.

Pehmeäkantinen, 132 s. ISBN 9789527469224. Kansi: J. T. Lindroos Maire Riipisen kuvan pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 11,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

Tekstinäyte johdantoluvusta: 

Avoin kirje puheenjohtaja Kalervo Kummolalle hyvän kaupunkielämän tulevaisuudesta

Arvoisa Kalervo Kummola

Kiinnitän huomiotanne Tampereella virinneeseen asemakaavakonfliktiin, jonka ratkaisun tapa vaikuttaa kaupunkielämän laatuun ja samalla kotikaupunkimme maineeseen ja itsekunnioituksen mahdollisuuksiin. Kyse on asemakaavoituksen estetiikasta, etiikasta ja politiikasta.

Pyynikintorin alueen kaavamuutosehdotus vaatii talon rakentamista Heinäpuiston päälle ja pysäköintilaitoksen louhimista torin alle. Pirkankadun pohjoispuolelle määrätään rakennettavaksi lisäosa taidemuseolle. Heinäpuisto ja lisämuseo on asetettu kaavaa suunniteltaessa vastakkain. Lisäosan pystyttäminen Tampereen taidemuseolle vaatii Tampereen identiteetin kannalta olennaisten kulttuuriarvojen hävittämistä Pyynikillä.

Kaavamuutosehdotus on kohdannut vastusta. Vaikeuksien voittamiseksi kaupunki järjestää lähetekeskustelun, jossa ”etsitään poliittista kompromissia” valtuustoryhmien puheenjohtajien voimin. ”Poliittisesti sellaisen ratkaisun, jolla kaava voisi edetä” pitäisi löytyä tuossa keskustelussa.

Pyydän, että Te, Tampereen kaupunginvaltuuston kansallisen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kalervo Kummola, kiinnitätte keskustelussa huomiota kahteen Pyynikin alueen kaavoituksessa syntyneeseen ristiriitaan. Toinen vallitsee Kaupungin ja kaupunkilaisten välillä. Toinen on luotu ja kärjistetty lisämuseonhakkeen ja alueen kaupunkiarkkitehtonisten kulttuuriarvojen välille. Helposti korvattavissa tai muualle siirrettävissä olevan lisämuseon rakentamisen ehtona siis on se, että Pyynikinharjun korvaamatonta kaupunkiluontoa ja kaupunkikulttuuria vahingoitetaan koskaan korjaamattomalla tavalla.

Tiedän, että Te näette, että ensinnä mainitsemani ristiriita on toiseksi mainitsemani ristiriidan aiheuttama. Kaupunki on luonut konfliktin itsensä ja kaupunkilaisten välille asettamalla Pyynikin kulttuuriarvojen hävittämisen lisämuseon rakentamisen ehdoksi. Samalla Kaupunki on aiheuttanut lisämuseon suosion selvästi aistittavan alenemisen. Pyydän, että panette pisteen Kaupungin aiheuttamalle konfliktille. Kumpikin ristiriita ratkeaa, kun kaava 8667 korjataan välittömästi muotoon, joka ei salli rakentamista Pirkankadun eteläpuoleiselle kaava-alueelle. Lisämuseohankkeesta keskusteleminen on mahdollista sen jälkeen, kun kytkös Pyynikin luonto- ja kulttuuriarvojen hävittämiseen on poistettu ja konfliktista kaupunkilaisten kanssa siten luovuttu.

Käännyn ensimmäiseksi Teidän puoleenne, koska Tampereen mahdollisena seuraavana pormestarina Te voitte joutua kärsimään Pyynikin kaava-asioista koko kautenne ajan. Niin käy, jos muutosta Kaupungin toimiin ei tule. Jos Te joudutte kärsimään Pyynikin kaavapolitiikan takia, niin monet ihmiset Tampereella ja myös kotikaupunkimme ulkopuolella joutuvat kärsimään Teidän kanssanne. Pyynikintorin kaavoitus esittelee pienoiskoossa valtakunnallisen trendin, jossa iso kaupunki iskee usein kaikkein arvokkaimpiin alueisiinsa, tuhoaa ne, ja rakentaa päälle pikkuasuntoslummia. Tuloksena ei ole pelkästään korvaamattomien luonto- ja kulttuuriarvojen menetystä, huonojen asuinalueiden kasvamista ja asuntokeinottelijoiden voittoja. Kaavatyön tuloksena on myös kansalaisyhteiskunnan tukahduttamista ja kansalaisten eristämistä heitä koskevien asioiden käsittelystä.

Kaupunkien ja kaupunkilaisten asemakaavakonfliktien laajalti pätevänä yhteisenä piirteenä on, että kaavoittaja ei missään tapauksessa anna periksi kaupunkilaisille, jos ei ole pakko. Asukkaat toisin sanoen voittavat vain siinä tapauksessa, että kaavoittaja on syyllistynyt yksiselitteisesti näytettävissä oleviin laittomuuksiin ja kärsimään joutuneen osapuolen valitus hyväksytään oikeudessa. Mikään argumentointi ei sitä ennen vaikuta kaavoittajaan. Jos julkinen valta, tässä tapauksessa kaavoittaja, toimii laittomasti, niin kansalaisilla siis on vaikutusmahdollisuuksia. Jos se toimisi laillisesti, niin vaikutusmahdollisuuksia ei olisi. Kummassakin tapauksessa tuhoisista kaavoista on käyty vuosia, joskus vuosikymmeniä kestänyt, kansalaisia ylenmääräisesti rasittanut, ja itse asiassa turha kamppailu. Kaava-asioiden hoitaminen ei muodostuisi pitkäksi, tuskalliseksi ja turhaksi kamppailuksi, eikä välttämättä kamppailuksi ollenkaan, jos kaavoittaja luopuisi muutamista huonoista käytöstavoista, joihin haluan kiinnittää huomiotanne tässä avoimessa kirjeessäni, arvoista puheenjohtaja Kummola. 

Mikael Hukka: Sormus

"Lopulta miehenalku päätti lahjoittaa rakennukselle sormuksensa. Pehmeästi hyväillen hän asetteli sen keskeiselle paikalle ja osoitti hetken ajan hänelle epätyypillistä myötätuntoa: Kasva, kasva, anna tarinan jatkua."

Sormus on hindistä käännetty uuden ajan pyhä kirja ja absurdi satu, joka muuttaa salamannopeasti suuntaansa. Mitätön arvoesine etenee henkilöltä toiselle, mutta mikään ei ole tarkalleen sitä miltä näyttää.

Mikael Hukka sai Sormuksen käsikirjoituksen hengellisiin ilmiöihin keskittyvässä tapahtumassa ennen korona-aikaa ja päätti julkaista sen säälistä käsikirjoituksen antanutta työtöntä intialaismiestä kohtaan.

Pehmeäkantinen, 272 s. ISBN 9789527469132. Kannen suunnittelu: J. T. Lindroos keinoälyllä tehdyn kuvan pohjalta. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Kuningattaren pitsileninki ja muita saksalaisia Sherlock Holmes -tarinoita

 

Kuningattaren pitsileninki sisältää kahden saksalaisen kirjailijan, Theo von Blankenseen ja Kurt Matullin kirjoittamia Holmes-mukaelmia 1900-luvun alusta, jolloin hahmo oli vapaata riistaa. Saksalaisissa versioissa ei nähdä tohtori Watsonia, vaan nuori Harry Taxon. Reijo Valta on toimittanut Wiipuri-sanomalehdessä julkaistuista suomennoksista uuden laitoksen, jossa nimitarinan lisäksi on kaksi muutakin kertomusta, Kullankaivajan majan salaisuus ja Lady Ruthin avioliitto. Valta on kirjoittanut myös jälkisanat. 

Pehmeäkantinen, 276 sivua, ISBN 9789527469156. Kansi Alfred Rodolffin kuvitusten pohjalta: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Arthur Conan Doyle: Valoa ja varjoja: varhaisia rikoskertomuksia

Valoa ja varjoja sisältää Arthur Conan Doylen varhaisia rikoskertomuksia vuosilta 1881-1891. Ne valottavat kirjailijan ensimmäisiä askelia aiheen parissa ja kohti hänen kestävintä luomustaan, Sherlock Holmesia. Tarinoissa esiintyy pari amatöörietsivää, mutta mukaan mahtuu myös kansainväliseen salaliittoon tempautuvia sivullisia, sarjamurhaajia, muinaisten druidien perillisiä ja mahdollisesti jotain yliluonnollisempaakin. Kertomukset ovat yhtä lukuun ottamatta aiemmin suomentamattomia. Teoksessa on suomentaja Mikael Luovan esipuhe.

Pehmeäkantinen, 296 s. ISBN 9789527469194. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 21,90 e (plus postikulut), saatavana myös esim. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. Saatavana myös BoD:n verkkokaupassa sähkökirjana hintaan 8,49 e.