Hae tästä blogista

maanantai 24. kesäkuuta 2019

Arthur Conan Doyle: Sodassa ja rakkaudessa

Vuonna 1907 Suomalainen Kustannus-Osakeyhtiö Kansa julkaisi Väinö Hämeen-Anttilan suomennoskokoelman Uusi katakombi ja muita kertomuksia. Nämä neljä jännityskertomusta on nyt muokattu nykylukijalle paremmin sopiviksi ja nimetty uudelleen. Teos sisältää novellit "Mustan linnan kreivi", "Uusi katakombi", "Majuri Joycen oppitunnit" ja "Suura Koraanista".

Jännityskertomukset olivat osa Arthur Conan Doylen The Green Flag -kokoelmaa. Se koostui tekijän edellisten kuuden vuoden aikana kirjoittamasta. Yhtenäistä kokonaisuutta niistä ei muodostunut, tämän kirjailija itsekin alkusanoissaan myönsi. Stories of War and Sport oli mahdollisimman laaja ja yleisluonteinen kertomuksia yhteen niputtava alaotsikko. Teoksen on koonnut ja jälkisanoilla varustanut Reijo Valta.

Muista myös Helmivyön aiempi Conan Doyle -julkaisu, Sherlock Holmes -romaani Pelon laakso!

Pehmeäkantinen, 88 s. ISBN 978-952-7211-41-0. BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 13,70 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 13,20 € (plus postikulut).

Juri Nummelin: Lisää sotaa, sutinaa ja seikkailuja

Suomalaisen kirjallisuuden historiaa käsitellään yleensä vain vakiintuneiden merkkiteosten kautta, mutta sitä voi lähestyä myös viihdekirjallisuuden avulla. Viihdekirjallisuuden tutkija Juri Nummelin nostaa kirjassaan esille suomalaista kauhua, seksiä, länkkäreitä, jännäreitä, skandaalijournalismia, merirosvojuttuja... Mukana on myös tietokilpailu suomalaisesta viihdekirjallisuudesta. Näistä aiheista Koskimies ja Laitinen vaikenivat!

Lisää sotaa, sutinaa ja seikkailuja on jatkoa Juri Nummelinin aiemmalle artikkelikokoelmalle, joka ilmestyi Avaimen julkaisemana vuonna 2014. Tämänkin kirjan tekstit ovat aiemmin julkaistuja. Osaa teksteistä on täydennetty. Kirja on oleellinen tietoteos sille, joka on kiinnostunut suomalaisen viihdekirjallisuuden historiasta.

Pehmeäkantinen, 176 s. ISBN 978-952-7211-38-0. Kannen suunnittelu J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 20 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 21,70 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo

Lukijalle

I Johdanto
Klassikot, kirjallisuudenhistoria, viihdekirjallisuus
(luento WSOY:n kirjallisuussäätiön tilaisuudessa 2017)

II Eri lajityyppejä
Eräkirjallisuuden lyhyt historia
(ilmestynyt teoksessa Outoja jälkiä, Turbator 2011)
Suomalaisen kioskierotiikan lyhyt historia
(julkaistu Rakastelukerholainen!-lehdessä 2015)
Suomalaisen erotiikan vuosikymmeniä
(julkaistu blogissa 2015)
Suomi rakastaa 1–3
(julkaistu teoksessa Erotica, Otava 2008)
Rakastaa
(julkaistu teoksessa Erotica, Otava 2008)
Kääntökirjojen lyhyt historia
(julkaistu Bibliophiloksessa 2013)
Pakinan ja romaanin yhtymäkohtia
(julkaistu KirjaIN-lehdessä 2009)
Suomalaiset naiskirjailijat Villin lännen maisemissa
(julkaistu Lumoojassa 2018)
Suomalainen fantasia ja politiikka
(julkaistu Lumoojassa 2017)
Kalevala maailmalla
(julkaistu Aamulehden Valo-liitteessä 2007)

III Kotimainen kauhu
Vanhan kauhukirjallisuutemme kukoistuskausista
(esipuhe teokseen Hallusinatsioneja, Faros 2012)
Ensimmäinen suomalainen kauhukirja
(esipuhe teokseen Jaakko Juteini: Kummituksia, Helmivyö 2019, kirjoitusta täydennetty)
Satusedän varhaiset kauhut
(julkaistu Helsingin Sanomissa 2013)
Psykologisen kauhun edelläkävijä
(julkaistu Pulp-lehdessä 2010, kirjoitusta täydennetty)
Kari Nenosen Hämärän rajoilla
(julkaistu Pulp-lehdessä 2004)

IV Kirjallisia profiileja
Olavi Kanerva ja Kanervan kirjapaino
(julkaistu teoksessa Maan mies Marsissa, Zum Teufel 2011)
Unohdettu senttari UKK
(julkaistu KirjaIN-lehdessä 2009)
Kaarlo Uskela, aikansa Veikko Ennala
(esipuhe teokseen Kaarlo Uskela: Vainovuosilta, Turbator 2009)
Rymyreportterin elämän oma draama
(julkaistu Turun Sanomissa 2007)
Matti Kid Hytösen vaikea elämä ja Formula-sarja
(julkaistu teoksessa Hytönen: Henki katkolla, Helmivyö 2018)
Heimoaatetta ja rikoksia
(julkaistu KirjaIN-lehdessä 2009)
Kuka oli Maunu Jorva?
(esipuhe teokseen Jorva: Amiensin hävittäjät, Verikoirakirjat 2015)
Antero Alpolan jännitysnovellit
(julkaistu Pulp-lehdessä 2008)
Reino Helismaan merirosvonovelli
(julkaistu Pulp-lehdessä 2005)
Huonoin kotimainen dekkari?
(julkaistu Pulp-lehdessä 2006, kirjoitusta täydennetty)
Outo merirosvo- ja ilmasotakirja
(julkaistu Pulp-lehdessä 2005)
Valto Eetu Kirri: Lännestä länsirintamalle
(julkaistu Ruudinsavussa 2018)
Mika Waltari ja etunimet
(julkaistu Hiidenkivi-lehdessä 2004)

Liite:
Tietokilpailukysymyksiä roskakirjallisuudesta

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Juri Nummelin: Tähtien kirja. Facebook-arvosteluja elokuvista 2009–2018


6.2.2017
Luis Buñuel: Linnunrata: katolilaista Monty Pythonia. ****

6.2.2014
Spike Jonze: Her: miten voi olla näin kaunis, hauska ja surullinen elokuva keinoälystä? *****

Tähtien kirja on julkinen ja yksityinen päiväkirja, teos kymmenen vuoden aikana katsotuista elokuvista ja niiden kirvoittamista Facebook-arvosteluista sekä tähdityksistä asteikolla yhdestä viiteen. Arvosteltujen elokuvien skaala liikkuu alimmasta roskasta taiteenlajin huippuihin, ja mukana on niin ensi-iltoja kuin unohdettuja kuriositeettejakin.

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen moniottelija, joka on teini-iästä asti kirjoittanut elokuvasta eri julkaisuihin ja julkaissut useita elokuva-aiheisia kirjoja.

Pehmeäkantinen, 136 s. ISBN 978-952-7211-36-6. Kannen suunnittelu: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 11,90 € (plus toimituskulut), Booky.fin verkkokaupassa 13,80 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 11,40 € (plus postikulut). 


keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Pekka Hakala: Härmäläistä dynamiittia: kaksi FinnWest-klassikkoa

Juho Helapää on Wild Finn, Härmän häjy Villissä lännessä, Antti-muulin kanssa Amerikkaa pitkin poikin koluava köyhien ja syrjittyjen puolustaja, jonka kauhavalainen ei tupessa ruostu!

Härmäläistä dynamiittia kokoaa samojen kansien sisään kaksi tunnetun toimittajan Pekka Hakalan kirjoittamaa FinnWest-juttua 1980-luvun lopulta. Nimitarinan lisäksi kirjassa nähdään kertomus "Vaeltava vainaja". Tarinoissa Juho Helapää joutuu selkkauksiin kierojen intiaaniasiamiesten, korruptoituneiden ratsuväen upseerien ja öykkäröivien viskitehtailijoiden kanssa. Tästä ei Villin lännen nostalgia parane!

Kirjassa on myös suomalaisen lännenkirjallisuuden tuntijan Juri Nummelinin esipuhe.

Pehmeäkantinen, 233 s. ISBN 978-952-7211-39-7. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 19,30 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 19,20 € (plus postikulut).

Tekstinäyte tarinasta "Vaeltaja vainaja": 

Ensimmäinen Iuku 

Kaaponpojan kalansaalis

Sumuinen iltapäivä nielaisi longhorn-lehmän hermostuneen mylvinän ja latisti sen ääneksi muiden joukossa. Yksinäinen lokki kirkaisi silloin tällöin, laiturin lankut kumahtelivat askelten alla ja kiinnitystouvien yksitoikkoista narinaa säesti miesten satunnainen kiroilu.
Juho sulki silmänsä ja kuvitteli seisovansa laivan kannella. Se tuntui niin todelliselta, että hän joutui hetken kuluttua avamaan silmänsä varmistuakseen siitä, että hän oli yhä laiturilla. 
Meri oli Juholle pettymys. Liki kuukauden kestäneen karjanajon aikana hän oli usein ajatellut merta sellaisena kuin hän muisti nämä Meksikonlahden Texasin puoleiset rannikot. Loputtomia hiekkarantoja, vihreitä maininkeja, pitkiä puulaitureita penkkeineen ja kaiteineen, kauas vuoroveden ulottumattomiin vedettyjä kalastajaveneitä. Nyt hänen edessään oli matala laguuni, jonka seisova vesi löyhkäsi ja johon kapea joki työnsi aina vain lisää liejua. Reilun puolen mailin päässä kohoavaa kannasta oli paikoin korotettu aallonmurtajalla. Kanava puhkaisi kannaksen viistosti, eikä se näkynyt laivarantaan. Merestä ei tuntunut edes hajua.
Juho oli lähtenyt Little Big Gulchista vajaa kuukausi sitten osallistuakseen karjanajoon. Matkalla laumasta oli erotettu muutamankymmenen kantturan joukko, joka piti laivata täällä Chilamatessa johonkin eteläiseen siirtokuntaan matkaavaan alukseen. Juho oli ottanut tehtävän mielellään hoitaakseen, varsinkin kun oli saanut avukseen neljä kokenutta karjapaimenta.
Sumussa tihkuava sade kasteli Juhon sätkän ja päästi tervan tihkumaan paperin lävitse. Juho pudotti tumpin laiturille ja hieroi sen murskaksi saappaankärjellään. Laivan kannella seisova karjamies kiskoi lassollaan lankuilla harovaa lehmää. Elukka laski eturaajansa varovasti kansilaudoitukselle. Takasorkat lipsuivat kuraisilla lankuilla, ja utareet läiskähtivät reelinkiä vasten. Pelästynyt eläin heilautti ahterinsa nopeasti laidan ylitse laivaan ja lassoa kiskonut mies lennähti selälleen märälle kannelle. Kirouksen sijasta Juho kuuli väsyneen hihkaisun.
– Se oli viimeinen!
Juho tunsi hartialihastensa nytkähtaväil samalla tavalla kuin joskus iltaisin juuri ennen unen tuloa. Urakka oli ohitse.
– Kuitatkaa tuohon ja tulkaa noutamaan rahat toimistosta.
Mumina kuului punapartaiselle ukolle, joka oli esittäytynyt laivan kapteeniksi. Nimestä Juho ei ollut saanut selvää. Äijä oli lyllertänyt laiturille Juhon huomaamatta ja työnsi ny jotakin paperia pitkän suomalaisen nenän alle.
Juho vilkaisi asiakirjaa, otti kapteenin ojentaman mustekynän ja kirjoitti luovutuskirjeen "puolesta, Juho Kaaponpoika Helapää". Muste levisi hieman kostealla paperilla.
Punapartainen ukko tuijotti hetken unelmoivasti kolmimastoista alustaan ja antoi sitten katseensa lipua Iaguunin ylitse. Ahavoitunut otsanahka kurtistui hieman.
– Helvetin hiekkasärkät, äijä jupisi. – Ne ovat joka kerta eri paikassa.
– Käyttekö täällä useinkin?
Kapteeni otti Juhon ojentaman paperin ja katsoi häntä niin kuin olisi ensimmäistä kertaa nähnyt vaalean miehen.
– No eipä voi sanoa.
Juho ajatteli siirtokuntaa, johon kapteeni aikoi laivata karjan. Uutteria ja innostuneita uudisasukkaita jossakin Meksikon ja Panaman välissä. Hänet valtasi äkillinen mieliteko hypätä laivaan ja jättää tämä ummehtunut maa taakseen.
Vaimea hirnahdus katkaisi Juhon mietteet. Antti-muuli siirteli levottomasti jalkojaan laiturin  päässä laivakonttorin edustalla. Sen surumieliset silmät tapittivat odottavasti isäntäänsä.
– Ottaisitteko muulin alukselle? Juho kuuli kysyvänsä.
Kapteeni hymähti huvittuneesti.
– Siellä, mihin me olemme menossa, muuli olisi paras lyödä pikimiten lihoiksi. Kanoottia te siellä tarvitsisitte.
Juho nyökkäsi hajamielisesti ja lähti astelemaan konttoria kohti kapteeni perässään. Viikon kuluttua hän ja Antti olisivat jo kotona Little Big Gulchissa.


keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Harri István Mäki: Peilipatsas

Keskiaikainen Praha: nuori Täplä on huoleton sotilas, joka rakastuu jasmiinilta ja sitruunalta tuoksuvaan Ireneen. He menevät naimisiin ja muuttavat asumaan taloon, jonka salia hallitsee jättimäinen peilipatsas. Lukemattomista peileistä heijastuu ihmeellisiä näkyjä.

Peilipatsaan äärellä jokainen kohtaa harhoja, totuuksia, valheita ja petoksia, eikä mikään ole enää itsestäänselvää. Pian Täplä ymmärtää, että toisinaan Jumala lahjoittaa kauneuden, joka on niin vaarallinen, että se voi surmata silmänräpäyksessä.

Peilipatsas on kauhua, fantasiaa ja erotiikkaa, balladi Prahan kujilta, joilla vaeltavat niin alkemistit kuin narrit, eläen Kultaisen kaupungin taikaa.

Kirjailija Harri István Mäki (s. 1968) vietti lapsuutensa Unkarissa ja kuunteli salaperäisiä portteja avaavia satuja ja tarinoita isoäidiltään. Mäki asuu Ylöjärvellä toimien kuvittajana ja teatteriohjaajana. Mäki sai huhtikuussa 2019 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Zombikirja, joka on lapsille suunnattua kauhua.

176 s. Pehmeäkantinen. ISBN ISBN 978-952-7211-27-4. Kansi: J. T. Lindroos Susanna Liukkosen maalauksen pohjalta.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 18,60 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 16,30 € (plus postikulut), ei toistaiseksi Suomalaisen verkkokaupassa.

Tekstinäyte: 

Seuraavana päivänä Täplä kävi kaupungilla pienillä hankinnoilla. Hän teki ostoksia iäkkäille vanhemmilleen, jotta nämä voisivat antaa lahjat tytön vanhemmille. Sellainen oli tapa, sellainen oli hyvä järjestys siihen aikaan.
Tytön kotona vanhemmat ihmiset istuivat mukavilla sohvilla. Tyttö seisoi ryhdikkäänä kansallispuvussa suuren huoneen oviaukossa todistaen lahjojen jakamista ja avaamista. Myös tytön vanhemmat antoivat nuoren miehen vanhemmille mieluisia lahjoja.
Täplän vanhemmat kertoivat, että poika oli heidän ainoa lapsensa, vanhuuden odottamaton riemu. He muistuttivat iästään, paratiisin odotuksesta ja sen kestitsemästä ikuisesta levosta enkelien joukossa.
Sitten he keskustelivat vielä iloisemmista asioista: puutarhojen hoidosta, kaupoista, toripäivien ilveilijöistä ja hyvin munivista kanoista, huonosti munivista kanoista. Yhteisin ilon aihe löytyi kuitenkin viehättävästä Irenestä. Ihmettelyä herätti Täplän silmiinpistävä syntymämerkki hänen poskessaan. Täplän äiti kertoi, että Täplä oli syntynyt kalvo kasvoillaan, täplä poskessaan. Kumpikin oli merkki suuresta onnesta tai onnettomuudesta, mutta kukaan ei uskaltanut mainita asiaa. Riitti heittäytyä päivän tuomaan iloon.
Kuu muutti korkeuttaan, väriään Kultaisen kaupungin kattojen yllä.
Pisimpään vanhukset innostuivat puhumaan luumuviinaa maistellen Vanhantorin kirkontornin vartijapöllöstä, joka huhuili aina vain pahaenteisemmin. He eivät tienneet, miten vanha pöllö oli. Heidän isovanhempansakin olivat lapsena tunteneet Kultaisen kaupungin kirkon mustuneeseen torniin muuttaneen pöllön. Silloin se oli ollut vasta poikanen, huhuilussa oli ollut hupakkomaista kepeyttä. Lentäessään pöllö oli tehnyt monenlaisia iloisia syöksyjä korkealta kohti torin mukulakiviä, kääntynyt ja noussut ylös kattojen ylle.
Kun nuori mies oli palaamassa kaupungin kasarmille iltahuutoon, hänen äitinsä kertoi, että kaikki oli huolellisesti ja asianmukaisesti järjestetty.
Täplä ei uskaltanut hymyillä, hän vain halasi pitkään äitiään. Hän ei nähnyt äitinsä lintumaisissa silmissä laajenevia, mustenevia laikkuja.

torstai 4. huhtikuuta 2019

Minna Canth: Ompelija ja muita kertomuksia

Ompelija ja muita kertomuksia sisältää Minna Canthin lehdissä ja albumeissa julkaistuja novelleja, joita ei ole pitkään aikaan ollut saatavilla painettuna. Novellit käsittelevät tarkkanäköisesti miehen ja naisen - tai aviomiehen ja vaimon - välistä suhdetta, ja kirjailijan kriittinen näkemys tulee esille myös näissä tilapääkertomuksissa. Teoksessa on myös pieni valikoima Canthin kirjeistä. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut myös lyhyen esipuheen.

Näytelmäkirjailija, novellisti ja toimittaja Minna Canth (1844-1897) piti kirjoituksissaan esillä syrjittyjen eli naisten, palvelusväen ja köyhälistön asiaa. Kirjallisuutemme tärkeimmän varhaisfeministin Canthin syntymästä tulee vuonna 2019 kuluneeksi 175 vuotta.

Pehmeäkantinen, 177 s. ISBN 978-952-7211-37-3. Kansi: Timo Ronkainen.

BoD:n verkkokaupassa 14,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 17,20 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 14,60 € (plus postikulut), Suomalaisen verkkokaupassa 16,95 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo:

Juri Nummelin: Lukijalle
Ompelija (Suomen Kuvalehti, 1894)
Eräs Puijolla käynti (Novelleja II, 1892)
Vanha piika (Nuori Suomi, 1891)
Eräänä sunnuntaina (Excelsior-kalenteri, 1889)
Kasvinkumppanit (Vapaita aatteita, 1889, nimellä “Talon renki”)
Kahtalainen onni (Nuori Suomi, 1894)
Kodista pois (Valvoja, 1893)
Katkelmia kirjeistä

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Juri Nummelin (toim.): Kehrääjä: vanhoja suomalaisia kauhunovelleja

Suomalaisella kauhukirjallisuudella on pitkä, mutta kapea historia. Tätä historiaa esittelee Juri Nummelinin kokoama Kehrääjä, joka sisältää kuusitoista kauhunovellia arkistojen kätköistä. Mukana on tunnettuja kirjailijoita, kuten teokselle nimen antanut Arvid Järnefelt, ja unohdettuja tai tyystin tuntemattomia kirjailijoita, kuten Matti Kurikka ja T. Syväkari. Tarinoissa tapaamme aaveita, muumioita, vampyyreita ja ihmissusia, mutta myös pelottavia ihmishirviöitä.

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen monitoimimies, jolle Kehrääjä on jo ties kuinka mones antologia.

Pehmeäkantinen, 224 s. ISBN 978-952-7211-28-1. Kansi Alb. Gebhardin kuvasta J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 20 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 18 € (plus postikulut).

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Johdanto
Jaakko Juteini: Aaviit kirkossa (Kummituksia, tekijä 1819)
Fredrika Runeberg: Manalan neito (Teckningar och drömmar, Sederholm 1861; suom. teoksessa Kuvauksia ja unelmia, suom. Ilta, Edlund 1900)
Zacharias Topelius: Ikuinen ylioppilas (Helsingfors Tidningar 1845; suom. teoksessa Sumutarinoita, suom. Aatto S., Samuli S. ja Ilmari Jäämaa, WSOY 1911)
Matti Kurikka: Vironsusi. Inkeriläinen satu (Pilven hattaroita II, tekijä 1889)
Arvid Järnefelt: Kehrääjä (Hiljaisuudessa, Otava 1913)
Jalmari Kara: Kostaja (Unikko ja ohdake, Kirja 1913)
T. Syväkari: Jylhävirran haltiatar (Juttu-tupa 3/1925)
Unto Koskela: Muumion kaulanauha (Seura 6-7/ 1927)
Arvo Virtasalo: Kalaharin paholainen (Juttu-tupa 6/ 1927)
Knut Karmanne: Kylmäojan piru (Minä kerron... 11/1930)
Iisakki Evä: Bora-Boran valkeapää (Lukemista Kaikille 23/1934)
Uuno Kailas: Äiti (Novelleja, WSOY 1936)
Harry Etelä: Raunioiden salaisuus. Kauhumysterionovelli (Kylän Lehti 12/1938)
Eino Liekki: Professori Tähtiniemen hermoklinikka (Seikkailujen Maailma 2/1940)
Jaska Autero: Kostaja (Seikkailujen Maailma 6/1944)
Klaus Marno: Tohtori Martinon salaisuus (Salainen Salkku 5/1944)