Hae tästä blogista

torstai 29. syyskuuta 2022

Emil Nervander: Uotilan isäntä; Katri

 


Emil Nervanderin Uotilan isäntä on intohimodraama, jossa nuori isäntä surmaa vaimonsa, koska on rakastunut nuorempaan naiseen. Murhan jälkeistä syyllisyyttä kuvaavaa Uotilan isäntää on usein sanottu ensimmäiseksi suomalaiseksi rikostarinaksi. Se ilmestyi aluksi ruotsiksi vuonna 1863 ja suomeksi seitsemän vuotta myöhemmin. Uotilan isäntä kuuluu samaan lajityyppiin kuin James M. Cainin Vahinko kello kaulassa ja Mika Waltarin Vieras mies tuli taloon, mutta ilman näiden synkkyyttä ja kohtalonomaisuutta.

Kirja sisältää myös Nervanderin toisen rikosaiheisen teoksen Katrin (1884). Se taas kertoo nuoresta naisesta, joka surmaa inhottavasti käyttäytyneen emäntänsä. Uotilan isäntää ei ole julkaistu painettuna sataan vuoteen, Katria taas ei ole painettuna julkaistu koskaan uudestaan.

Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän esittelee Nervanderin elämää ja tuotantoa.

Pehmeäkantinen, 192 s. ISBN 9789527469118. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

torstai 22. syyskuuta 2022

Juri Nummelin: Muurahaisesta Muksikseen. Venäläisen ja neuvostoliittolaisen animaatioelokuvan historia

 


Neuvostoliitto oli yksi elokuvan suurvaltoja, jossa tehtiin myös paljon laadukasta animaatiota, niin lapsille kuin aikuisillekin: Uusi Gulliver, Lumikuningatar, Krokotiili Gena, Satujen satu, Aamiainen ruohikolla... Kokeellisten elokuvien rinnalla nähtiin myös suorasukaista propagandaa, jolla peiteltiin maan omia ongelmia.

Juri Nummelin käy kirjassaan läpi venäläisen ja neuvostoliittolaisen animaatioelokuvan historian tiiviisti ja sujuvasti. Kirjassa esitellään myös tsaarin Venäjän aikaiset animaatiokokeilut sekä venäläinen animaatiotuotanto Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Omat lukunsa saavat muiden neuvostotasavaltojen animaatiot sekä virolainen animaatio.

Kirja on uudistettu laitos vuonna 2015 ilmestyneestä kirjasta, joka kantoi nimeä Idän ihmeet, ja esimerkiksi ukrainalaisen animaatioelokuvan katsausta on laajennettu. 

Juri Nummelin (s. 1972) on pitkän linjan animaatioharrastaja, joka on aiemmin julkaissut mm. kirjan Animaatioelokuvan lyhyt historia (2014). Hän on kirjoittanut myös kirjat Valkoinen hehku: johdatus elokuvan historiaan (2004), Elokuvan lyhyt historia (2009) ja Suomalaisen elokuvan lyhyt historia (2022).

Pehmeäkantinen, 100 s. ISBN 9789527469095. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 


Kirjan sisällysluettelo: 


Uuden laitoksen esipuhe

Lukijalle

Vallankumousta edeltävä animaatio

Animaatio vallankumouksen jälkeen

Sojuzmultfilmin perustaminen

Aleksandr Ptuško

Animaatio toisen maailmansodan jälkeen

Uuden aallon animaatiot

Tieteiselokuva Neuvostoliitossa

Lastenanimaatiot uuden aallon aikana

Propagandapiirrettyjä

Animaatio 1980-luvulla

Neuvostoliiton jälkeinen animaatio Venäjällä

Animaatio muissa neuvostotasavalloissa

Virolainen animaatio

Lopuksi


keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Max Ryynänen: Mechelinin tähtiä


Max Ryynäsen Mechelinin tähtiä polemisoi ruokaa, ravintoloita, kokkaamista ja kulinarismia - kärkeviä näkemyksiä kaihtamatta. Se on vastaisku lipevälle ja ruusuiselle ruokakirjoittamiselle, kurkistus karmeisiin ruokaloihin, ruoan banaaliin kansallistamiseen, ravintoloihin etnisyyden näyttämöinä ja robottien rooliin ruokatuotannossa. Se on yritys elvyttää varhaisen gastronomisen kirjallisuuden kuumeista lennokkuutta uusin maustein.

Max Ryynänen on rantaruotsalainen kosmopoliitti, jonka sydän sykkii ruualle. Hänen esikoisromaaninsa Näkymätön lapsi (Kovasana 2021) käsitteli ulkopuolisuutta ja urbaania maalaisuutta jäävuorikerronnan keinoin. Esseekirjat Roskamaali - jääkiekon estetiikkaa ja kulttuurifilosofiaa (Savukeidas 2013) ja Elokuva - rakastettuni! (Savukeidas 2014) olivat filosofis-kaunokirjallisia sukelluksia urheilu- ja elokuvaviihteen kokemuskulttuureihin.

Pehmeäkantinen, 120 s. ISBN 9789527469101. Kannen kuva: Max Ryynänen, kansisuunnittelu: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 15,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa.


Tekstinäyte johdannosta: 

Kun pappi isoäitini hautajaisissa muisteli seurakunnan pitkäaikaista, hypomaanisen myönteisen asenteensa takia suosittua työntekijää, me sukulaiset ymmärsimme pian, että hän sekoitti isoäitini Birgit Wigellin johonkin toiseen kauan sitten eläköityneeseen naiseen. Puhe lipsahti illanviettoon, jossa Birgitin väitettiin kokanneen koko seurakunnalle häikäisevän illallisen. Kyse oli vieläpä “eksoottisesta” thaimaalaisesta ruoasta.

Pidättelimme naurua. Kukaan, joka oli kerrankin nähnyt Birgitin kääntelemässä mustaksi palaneita makkaroita ja perunoita valurautapannussa, ei tietenkään voinut uskoa tarinaa. Birgit Wigell oli maailman rakastettavin ihminen, mutta painajaismainen kokki.

Hänen lempiruokiaan olivat valmislaatikot, joita hän käsitteli samalla suoraviivaisella hiillostustekniikalla kuin makkaroita ja perunoita. Mikäli joku erehtyi tarjoamaan mummulle kiinalaista, italialaista tai ylipäätään mitään pohjoismaalaisista eineksistä poikkeavaa ruokaa, hän sai todistaa sen ainoan hetken, jolloin Birgit ei ollut hypomaanisen hyvällä tuulella. Hapan ilme, tutkiva katse ja suunpielten kääntyminen alaspäin paljastivat että, ateria, tai kenties koko ilta, oli pilalla.

Olimme kaksikielisen, varsin työväenluokkaisen sukuni sydänmailla Töölössä, jossa jo Birgitin äiti oli laittanut ruokaa siskoksille ja heidän luonaan asuneelle, Kongo-joella rahtilaivoja kipparoineelle enolle, joka ei valitettavasti jättänyt jälkeensä afrikkalaisia reseptejä. Isoäitini lapsuuden Töölö oli lehmihakojen halkoma, mutta jo 1940-luvulla se oli kaupungistunut. Sinne isäni evakkosuku sitten muutti viipurinruotsalaisine keittiöineen – jotka olivat tietysti toista luokkaa.

Töölöön, tarkemmin sanottuna Mechelininkadun ja Caloniuksenkadun haaraan, syntyi näin ollen minun maailmani lämmin keskipiste. Muutin vanhempieni mukana Rinkebyhyn, Upplands Väsbyhyn, Haaparantaan, Ruotsinpyhtäälle ja Sipooseen – ja aikuisena jatkoin kiertolaiselämää. Mutta näiden kahden kadun risteyksessä on aina asunut joku, jolla on ollut pata liedellä.

Tämä ei ole Pariisi tai Bengaluru, mutta voisi olla muitakin kuin subjektiivisia syitä aloittaa ruokakirjan kirjoittaminen juuri tästä kadunkulmasta. Kun nyt peruskebabit ja -falafelit ovat Helsingissäkin saaneet näkyvästi parempilaatuisia haastajia, on suurta yleisöä muistutettava siitä, että juuri tästä kadunkulmasta on jo vuosikymmeniä saanut erinomaista falafelia, paikan päällä paistetun pitaleivän kera. Sitä ei vieläkään myy parrakas hipsteri pipo päässä, mutta eipähän Helsinki vieläkään ole ruokakaupunki, jossa ihmiset juoksisivat ruuan perässä ravintolakonseptien sijaan. Perheeni oli tietysti tukholmalaisen lähiö-1970-lukunsa takia globaalin keittiökulttuurin osaaja, mutta Suomeen palattuamme söimme falafelimme jo 1980-luvun alussa Kebab Café Falafelista, jossa ne olivat vieläpä erittäin särmikkäitä. Sittemmin kivenheiton päässä hääräsi pizzanpyörityksen maailmanmestari, joka säilytti seinällä kuvaa Las Vegasissa järjestetyistä maailmanmestaruuskilpailuista. Valokuvassa käsi oli ojennettu kattoa kohti. Siinä pyöri keskipakoisvoiman venyttämä taikina, jonka halkaisija oli metriluokkaa. Ja Mechelininkatu 22:n alakerrasta sai 2010-luvun vaihteessa pohjoisitalialaista pizzaa – entisen Neronen omistajan eläkeharrastuksena. Paikka ehti lopettaa juuri kuin siitä oli tulossa Lonely Planet -tasolla kuuluisa. Se oli kevyttä ja maukasta, Turun kauppahallin napolilaisen pizzan, Tammisaaren YLP:n ja Trattoria Romanan jälkeen parasta italialaista mitä olen Suomessa saanut käsiini. Nykyään haemme äitini kanssa näiden katujen risteyksestä Mashiron virkistävää japanilaista kotiruokaa, mikäli emme jaksa kokata.

maanantai 19. syyskuuta 2022

Juri Nummelin: Kahden tulen välissä

 


Margaret Mitchellin Tuulen viemää on jättimäisen menestynyt romaani, joka on samalla itsekin jättimäinen. Kirjan ja siitä tehdyn elokuvan vaikutus aikalaisiin oli mittaamaton. Vakavasti otettava kirjallisuudentutkija ei voi kirjoittaa opusta sitä lukematta.

Vai voiko? Juri Nummelin ottaa esseessään mittaa Mitchellin järkäleestä sitä lukematta ja pureutuu romaanin ja elokuvan konteksteihin. Käsitellyksi tulevat myös esseistin omat lukutottumukset, jotka asettuvat ristivalaistuksen kohteeksi, ennen kaikkea kysymys siitä, miksi muutoin laajasti lukeva mies ei harrasta naisten kirjoittamaa kirjallisuutta. 

Kahden tulen välissä jatkaa Helmivyön kirjallisuusesseiden sarjaa. Sarjan ensimmäinen teos oli Ville Hännisen Täyteen mittaan, jossa kirjoittaja käsittele Raoul Palmgrenia ja tämän laajaa Maksim Gorki -monografiaa.

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjailija, jota kiinnostavat unohdetut ja marginaaliset ilmiöt. 

Pehmeäkantinen, 32 s. ISBN 9789527469125. Kansi: J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 9,90 € (plus postikulut), saatavana myös Suomalaisen ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

tiistai 2. elokuuta 2022

Jukka Murtosaari: Kannen kuvitti...


Jukka Murtosaaren Kannen kuvitti... esittelee vanhojen kioskipokkarien ja lukemistolehtien kuvittajien töitä 1940-luvulta alkaen. Uraauurtava teos on ensimmäinen suomen kielellä julkaistu tietokirja kioskipokkarien ja -lehtien kansikuvittajista, taiteesta joka on tuttua monelle, mutta jonka tekijöistä moni ei tiedä paljonkaan. Esitellyiksi tulevat James Avatin, Frank Frazettan ja Paul Raderin kaltaiset klassikot, mutta myös Griffith Foxleyn ja Gordon C. Daviesin kaltaiset unohdetut nimet. Mukana on myös eurooppalaisia kuvittajia, kuten Suomen oma Teuvo Koskinen. Lisäksi kirjassa on listauksia kuvittajien Suomessa julkaistuista töistä. 
Teosta täydentävät Murtosaaren tekemät jutut eri pokkarisarjoista ja arvostelut kuvitusaiheisista hakuteoksista. Kannen kuvitti... on ohittamaton tietopaketti menneen maailman lukuviihteestä! 
Kirjan ovat vuonna 2016 kuolleen Murtosaaren aiemmin julkaistuista jutuista toimittaneet Juri Nummelin ja Timo Ronkainen. Jutut ovat ilmestyneet alun perin Pulp- ja Portti-lehdissä sekä Keräilyn Maailmassa.

Pehmeäkantinen, 204 s, osaksi nelivärinen. ISBN 9789527469088. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 23,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 

Sisällysluettelo: 

Kannen kuvitti...
Toimittajan alkusana 
Vanhojen taskukirjojen kannet

Kuvittajaesittelyt: 
Allen Gustav Anderson 
James Sante Avati 
Walter Baumhofer 
Gordon C. Davies 
Elaine Duillo 
Virgil Finlay 
Griffith Foxley 
Frank Frazetta
R. G. Harris 
Bertil Hegland
Ray Johnson 
Teuvo Koskinen 
Roy Krenkel 
Frank McCarthy
Robert McGinnis 
Stanley Meltzoff 
Perry Peterson 
Richard Powers
Paul Rader 
Vernon Tossey 
Rein van Looij 
Robert Viby 
Michael Whelan 

Arvosteluja ja muita kirjoituksia: 
Keräilijän unelma ja painajainen 
Scifi ja pokkarimarkkinat Suomessa 
Pikantteja lemmentarinoita 1940-luvulta 
Sota-ajan Hyvät Lauantaikirjat 
Värikäs ja turvallinen kirja kansikuvaromantiikasta 
Rakkauden katse 
Kultamitalikirjojen lyhyt historia 
Fawcett Publications ja Gold Medal Books 
Kultamitali-kirjojen arvostelut 
Kesy Merisusi Saksasta 
Hollantilainen pokkarisarjayritys nuorille 
Mikro-sarjan tähdenlento 
Kiinnostavat lukemistolehtien keräilyoppaat 
Kattavasti homo- ja lesbopokkareista

Juri Nummelin: Murtsi Murtosaari

Näytesivuja kirjasta: 




maanantai 20. kesäkuuta 2022

Kari Glödstaf: Harold Lloydin elämä ja elokuvat

 


Useimmat elokuvaharrastajat tuntevat kellon viisareissa roikkuvan Harold Lloydin, mutta kuinka moni tietää hänen maailmankuulun hahmonsa syntyvaiheet? Jos Lloydin mykkäelokuvat ovat jääneet elämään aikakautensa suurina komediaklassikoina, millaisina hänen äänielokuvansa näyttäytyvät tämän päivän katsojille? Aikoinaan jopa kaikkein suurimpana elokuvakoomikkona pidetyn Lloydin suosio on päässyt hiipumaan niin, että hän on pudonnut tunnettuudessa kollegoidensa Charles Chaplinin ja Buster Keatonin varjoon.

Kari Glödstafin Harold Lloydin elämä ja elokuvat (Helmivyö) on ensimmäinen suomalainen mestarikoomikon perintöä kattavasti valottava teos, jonka tavoitteena on palauttaa Lloyd takaisin parrasvaloihin.

Kari Glödstaf (s. 1974) on lappeenrantalainen mykkäelokuvaharrastaja ja tietokirjailija. Hän toimii Forssan Mykkäelokuvafestivaalien taiteellisena johtajana ja on ylläpitänyt mykkäelokuviin erikoistunutta sivustoa vuodesta 2005 lähtien. Harold Lloydin elämä ja elokuvat on hänen neljäs teoksensa.

Pehmeäkantinen, 200 s. ISBN 9789527469071. Kannen kuva: Sini Vilhunen, kannen layout: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoista. 


Tekstinäyte: 


3. VISIITTI KEYSTONEN TÄHTITEHTAALLE

Mack Sennettin vuonna 1912 perustama Keystone oli amerikkalaisen komediaelokuvan todellinen tähtitehdas, jonka riveissä esiintyi suurin osa aikakauden mestarikoomikoista. Niinpä ei ollut yllätys, että Harold päätti kokeilla taitojaan kaikkein parhaiden rinnalla. Historioitsijoille tuntuu tuottaneen päänvaivaa paitsi hänen tekemiensä elokuvien nimet ja tuotantotiedot, myös aika, jonka Harold lopulta vietti Keystonella: arviot vaihtelevat parista kuukaudesta lähes puoleen vuoteen. Tällä kertaa uskon loistavan historioitsijan Brent E. Walkerin tietoja, joiden mukaan Lloyd vietti yhtiössä vain kaksi kuukautta huhtikuusta kesäkuuhun 1915.

LOVE, LOOT AND CRASH (1915)

Olemattomilla ruoanlaittotaidoilla varustettu pankkiiri palkkaa kotiinsa naisen vaatteisiin pukeutuneen roiston ja samaan aikaan isänsä käskyjä uhmaava tytär on aikeissa karata poikaystävänsä kanssa mennäkseen naimisiin. Roisto ja tytär sekoittuvat, poliisit saapuvat paikalle ja takaa-ajon päätteeksi lähestulkoon kaikki päätyvät mereen pulikoimaan. Lloydin ensimmäinen Keystone-rooli on vaatimaton, kolmen otoksen ja noin kolmen sekunnin mittainen vilahdus vihanneskärryjen omistajana.

Ohjaus: Frank C. Griffin. Näyttelijät: Josef Swickard (pankkiiri), Dora Rodgers (hänen tyttärensä), Charles Parrott (tämän poikaystävä Harold), Fritz Schade (naisen vaatteisiin pukeutunut roisto), Bill Hauber (hänen kumppaninsa), Harold Lloyd (vihanneskärryjen omistaja).

Ensi-ilta: 24.4.1915 / ---

THEIR SOCIAL SPLASH (1915)

Harold kutsutaan vihkimään nuori pari, jonka häävalssi muuttuu kuitenkin mätkimiseksi, potkimiseksi ja takaa-ajoksi tornitalon katolla. Annette D’Agostino Lloydin mukaan Haroldin pastorin rooli oli hänen Keystone-uransa toiseksi lyhyin, ainoastaan seitsemän sekunnin mittainen. Juuri muuta muistettavaa tässä valitettavan tavanomaisessa rymistelyssä ei olekaan – ellei sitten halua ajatella, että tällä elokuvalla oli merkitystä Haroldin korkean paikan komedioihin. 

Ohjaus: Arvid E. Gillstrom (tai F. Richard Jones, lähteestä riippuen).

Näyttelijät: George ”Slim” Summerville (sulhanen), Dixie Chene (morsian), Frank Hayes (hänen isänsä), Charlie Murray, Polly Moran (häiriköt), Harold Lloyd (pastori).

Ensi-ilta: 26.4.1915 / ---

MISS FATTY’S SEASIDE LOVERS (1915)

Harold ystävineen yrittää tehdä vaikutuksen Roscoe Arbucklen esittämään rahamiehen tyttäreen, mutta huonolla menestyksellä. Yksinkertaisista aineksista syntyneen hauskanpidon tähti on Arbuckle, eikä muilla ole siihen mitään sanomista. Harold saa tällä kertaa riittävästi esilläoloaikaa, mutta ei aikaiseksi mitään unohtumatonta.

Ohjaus: Roscoe Arbuckle.

Näyttelijät: Walter Reed (Finnegan, koipallomagnaatti), Roscoe ”Fatty” Arbuckle (hänen tyttärensä), Billie Bennett (rouva Finnegan), Harold Lloyd, Edgar Kennedy, Joe Bordeaux (onnenonkijoita).

Ensi-ilta: 15.5.1915 / ---

COURT HOUSE CROOKS (1915)

Haroldin valkokangasaika kasvoi Keystonella nopeasti: kolmen sekunnin pikapyrähdys ensimmäisessä elokuvassa oli poikinut neljänteen tultaessa keskeisen sivuosan kolmiodraamassa, jonka päähenkilöinä olivat tuomari, hänen kevytkenkäinen vaimonsa sekä tätä lempivä syyttäjä. Mitään kovin kaksista Harold ei vieläkään onnistu luomaan ja on tyyliltäänkin vähän vieras innokkaasti elehtivän Ford Sterlingin rinnalla, mutta kenties tästä olisi voinut lähteä luomaan jotain, ellei Hal Roach olisi pian kutsunut ystäväänsä takaisin alaisuuteensa.

Ohjaus: Ford Sterling (Charles Parrottilla ei tiettävästi ollut ohjaustyöhön osuutta, vaikka niin kerrotaankin).

Näyttelijät: Ford Sterling (syyttäjä), Charles Arling (tuomari Grey), Minta Durfee (hänen vaimonsa), Harold Lloyd (työtön nuorukainen), Billie Bennett (hänen äitinsä), Baby Doris Baker (hänen pikkusiskonsa).

Ensi-ilta: 5.7.1915 / ---

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Hector Malot: Koditon


"Minä olin löytölapsi" alkaa Hector Malotin rakastettu lastenkirjaklassikko Koditon Teuvo Pakkalan suomentamana. Kahdeksanvuotiaana Rémi saa tietää, ettei olekaan kasvattiäitinsä oma lapsi. Siitä alkavat vaiherikkaat seikkailut ympäri Ranskaa ja Englantia.

Malotin Koditon julkaistaan nyt ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen lyhentämättömänä suomennoksena. Teuvo Pakkalan suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1898-1899. Teoksen on toimittanut ja jälkisanoilla varustanut Reijo Valta.

Hector Malot (1830-1907) oli ranskalainen kirjailija, jonka tuotanto käsittää 70 teosta. Malotin tunnetuimmasta teoksesta Kodittomasta on tehty useita elokuva- ja tv-versioita.

Pehmeäkantinen, 590 sivua. ISBN 9789527469019. Kansi Poika Vesannon kuvien pohjalta J. T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 22,90 € (plus toimituskulut). Saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. 

tiistai 7. kesäkuuta 2022

Eskil Ylinen: Koronakostaja / Mikael Nyberg: Kulkutauti on yksinäinen juttu


Juuri kun luulit, että on taas turvallista mennä kauppaan... Korona iskee kuin miljoona volttia! Koronakostaja ja Kulkutauti on yksinäinen juttu ovat nopeita ja väkivaltaisia rikosromaaneja, joissa maski ei auta karskeimpaakaan kovanaamaa.

Koronakostaja ja Kulkutauti on yksinäinen juttu julkaistaan amerikkalaisen kioskikirjallisuuden parhaiden perinteiden mukaisena kääntökirjana. Flippaat vain kirjan ylösalaisin ja jatkat matkaasi petoksen ja intohimon maailmaan...

Eskil Ylinen on esikoiskirjailija, joka on pitkään haaveillut lyhyen ja tiukan noir-dekkarin tekemisestä parhaiden amerikkalaisten esikuvien tapaan. Mikael Nyberg taas on tunnetun kirjailijan salanimi, joka on aiemmin esiintynyt pienpainatteissa. Hän pitää esikuvanaan Peter Raben ja James McKimmeyn kaltaisia tinkimättömiä dekkariklassikoita.

Pehmeäkantinen, 220 s. ISBN 9789527469064. Kannet: Timo Ronkainen ja Juho Sihvonen, layout Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös Adlibriksen ja Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupoissa. 

tiistai 31. toukokuuta 2022

Pietari Hannikainen: Jutelmia läheltä ja kaukaa 1-2


Pietari Hannikaisen Jutelmia läheltä ja kaukaa sisältää kolme kertomusta. "Etelän ja pohjoisen tytär" sijoittuu Krimin sotaan ja "Punainen lähde" kertoo maaorja Simpsan paosta, jolla on merkittäviä sivuvaikutuksia. Laaja "Salojärven kukkanen" sijoittuu nuijasodan aikaan ja on yksi ensimmäisiä suomenkielisiä romaaneja. Tarinoissa on suuria tunteita, ajankohtaisia ajatuksia ja täpäriä pelastuksia.

Jutelmia läheltä ja kaukaa 1-2 ilmestyi alun perin vuosina 1882 ja 1884, ja teospari julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Kirjassa on Juri Nummelin taustoittava esipuhe. 

Pehmeäkantinen, 312 s. ISBN 9789527469057. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupoissa. 


Tekstinäyte tarinasta "Etelän ja pohjoisen tytär": 

III

Ahvenanmaan saaristo oli seuraavana kesänä eroitettu kaikesta yhteydestä muun Suomen kanssa. Länsivaltojen laivastot purjehtivat ympäri Suomen- ja Pohjanlahden vesiä, ottaen kiinni jokaisen laivan ja veneen, minkä tapasivat merellä. Bomarsundin linnassa oli sota-ajalla tavallinen kielto; ettei linnaan päässyt kukaan, jolla siihen ei ollut erinäistä lupaa. Mutta silloinen eroitettu sulkeus-tila, jossa asukkaat olivat, vaikutti linnan asukasten ja ympäristön välillä kiihkeämmän yhteyden kuin tavallisesti. Viikkokaudet, varsinkin alusta kesää, kuluivat saamatta Suomesta mitään tietoja. Vihollisten laivain liikunnot olivat ainoat uutiset, jotka toivat uutta puheen ainetta saariston asukasten elämään. Asukasten täytyi viettää ikävää aikaansa miten paraiten osasivat. Komendantin, hra Bodiskon, kohteliaisuus oli paraimpana apuna linnalaisten ajanvietoissa. Seurallinen elämä sai aivan vapaasti liikkua linnan asukasten ja ympärillä asuvan herrasväen kesken.

Eräänä päivänä oli vihollinen laivaparvi asettunut linnan edustalle ja näytti lähestyvän linnaa. Kanonain jyrinä pani koko linnan väestön vapisemaan. Linnalaisten patterit, jotka olivat ulompana niemissä, olivat kohta pakoitetut vaikenemaan, ja niiden väestön täytyi vetäytyä linnaan. Tämä näytti olevan linnan viimeinen päivä. Pian lensivät armottomat projektilit linnan kiviseiniä kohti. Linna oli kohta peitetty tulen ja savun sekaan. Sen vahvat kiviseinät vapisivat. Oli kuin tuhat ukkoisen voimaa yhtaikaa olisi iskenyt tulta ja jyrisnyt linnan ympärillä. Jo oli linnan väestö kadottanut toivon minkään pelastamisesta. Mutta ampuminen taukosi yhtäkkiä. Kun savu vähän ajan takaa oli haihtunut, satama oli puhdas, ja tyyni meren lahti välkkyi kuulakkana, linnan harmaat kiviseinät kuvastivat kylkiänsä rauhallisena kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ernest oli hyökkäyksen ajan ollut lakkaamatta työssä. Eräitä miehiä oli haavoitettu ja useita oli sairastunut, ahtaissa savulla ja ruudin hajulla täytetyissä kasarmeissa. Vasta illalla myöhään pääsi hän hengähtämään, ja silloin hän riensi komendantin huoneihin antamaan kertomusta haavoitettuin tilasta.

"Tällä kertaa olemme pääsneet vähällä, vai miten, tohtori?" sanoi komendantti, tyytyväisenä hymyillen ja puristaen Ernestin kättä.

"Olisimme pääsneet vielä vähemmällä, jos ei palava ja savu kasarmeissa olisi ollut pian tukehuttava", vastasi Ernest. "Olen varma, jos ampuminen olisi kestänyt eräitä hetkiä lisäksi, puolet miehistä olisi tukehtunut savuun. He olisivat sen tehneet nytkin, jos en olisi niin ahkeraan kylmällä vedellä pirskoitellut huoneita."

"Se oli hyvä. Sellaista asiaa ei ole voitu ennen kokemusta arvata, Mutta vastaiseksi on meidän oltava varoillamme. Luultavasti vihollinen ei jätä meitä niin vähällä. Eräiden päivien takaa se saattaa olla takaisin täällä ja vielä suuremmalla voimalla. Mitä luulette siksi tarvittavan varustaa?"

"Ensiksi kaikki jää kellareista kasarmeihin ja kaikki naiset ja lapset linnasta ja sen läheisyydestä pois, etemmäksi saarelle."

"Kova tuomio, herra Ernest. Sen sanoman saatte itse antaa naisille. Ne saatte nyt kohdata luonani, jos suvaitsette astua saliin."

vielä savusta pian nokisena, Ernest seurasi komendanttia salonkiin. Hän kohtasi siellä pian kaikki linnan naiset ynnä linnan ympäristöllä asuvia perheitä, jotka olivat rientäneet paikalle katsomaan sodan tuhoja ja toivottamaan onnea yleisesti rakastetulle komendantille. Ernestin silmät lensivät pikaisesti ympäri salin. Ne seisattuivat yhtäkkiä erääsen seuraan, jossa istui kolme nuorta naista ja heidän edessään eräs nuori upseri.

"Mitä kaikkea", huudahti hän, "Aleksiko täällä, jonka keväällä jätin Turkuun!"

Upseri kavahti, tullen Ernestin vastaan, ja tervehti häntä, kätellen iloisesti.

"Niin, kuten näet, minäkin olen täällä."

"Ja tuo nainen, jota puhuttelit, se on minusta kuin unennäköä."

"Se on minustakin niin, hyvä Ernest. Olin kadottanut hänen eräitä päiviä sinusta erottuani ja nyt kohtaan täällä samallaisen ihmisen, saman nimellisen, ja kuitenkin hän on ihan toinen — minun pääni pyörii ympäri."

"Ja hän on tässä linnassa?"

"Ei juuri linnassa, hän on lasten opettajana kapteni S:villa, joka asuu eräitä askelia linnasta."

Ernestin silmät kohtasivat neiden silmän. Hän luuli huomanneensa vienon punastuksen levinneeksi tuon kukoistavan neiden poskille. Hän ei voinut enää pidättyä, hän riensi tuota kummallista olentoa kohti, kumarsi ja sanoi rohkeasti:

"Minun nimeni on Ernest Werner. Tunnetteko minua?"

"Ja minä olen Lovisa Suruton. Vaan anteeksi, jos en muista teitä nähneeni ennen", vastasi neiti punastuen.

"Vaan ettekö ole koskaan ollut Pietarissa?"

"En koskaan."

"Ettekä tunne ruhtinatar Marandaa?"

"En yhtään, en ole kuullut hänen nimeänsäkään."

"Ettekä ole asuneet Turussa erään työmiehen talossa?"

Uusi punastus levisi neiden poskille ja hänen silmänsä kääntyivät alas. Mutta hän nosti ne jälleen, ja hänen huulilleen kuvausi joku ivallinen hymy, kun hän rohkeasti katsoi Ernestin silmiin.

"Minä luulin kuitenkin teitä nähneeni Turussa", jatkoi Ernest, katsoen järkähtämättä häntä silmiin.

"Se on suuri erehdys, herraseni; minä matkustin Turun kaupungin läpi enkä viipynyt siellä enemmän paria tuntia."

"Luisa, Luisa, anteeksi että sinusta epäilin", huudahti tohtori itsekseen ja toisella kielellä kuin se, jolla oli puhutellut edessään istuvaa neittä.


keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Kirja eläville: tarinoita Mäntän hautausmaalta ja sen liepeiltä


Itsensä näköisenä ja kokoisena, itsestään tietoisena. Pehmopaperikylänä, josta kehkeytyi Taidekaupunki. Ihmisten kotina Keurusselän etelärannalla. Niiden kautta se tulee lukijaan ja siihen liepeille. Haastamaan tämän muistamaan oman elämänsä tarinat ja kanssakulkijat.

Kirja eläville on kaunokirjallisuutta ja tietopuolista tekstiä yhdistävä teos, jonka keskipisteenä on Mäntän hautausmaa. Kirjan ovat toimittaneet Teemu Paarlahti, Arto Huhtinen ja Linda Huhtinen. 

Pehmeäkantinen, 184 s. ISBN 9789527469033. Kansi: Linda Huhtinen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

tiistai 26. huhtikuuta 2022

Harri Raitis: Apassien aarre ja muita FinnWest-tarinoita


Juho Helapää seikkaili Villissä lännessä 1800-luvun loppupuoliskolla. Hänen tarinoistaan ilmestyi vuosina 1976-1992 FinnWest-pokkarisarja, johon kirjoittivat Juhani Salomaa, Kari Nenonen, Tapani Bagge, Pentti Pesä ja lukuisat muut kirjailijat. Vauhdikkaat länkkärit eivät ole menettäneet tehoaan vuosien saatossa.

Apassien aarteeseen on koottu kolme Harri Raittiin kirjoittamaa FinnWest-klassikkoa. Nimitarinan lisäksi kirjassa on kertomukset Hirtetyt luurangot ja Palkkionmetsästäjä. Kirja jatkaa Tapani Baggen Tappajatimantin ja Pekka Hakalan Härmäläistä dynamiittia -kirjan aloittamaa uudelleenjulkaisujen sarjaa.

Pehmeäkantinen, 288 s. ISBN 9789527469040. Kansi Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut). Saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Harri Kuusa: Nikkeliä ihmislihaan



Nikkeliä ihmislihaan
on aito kulttisarjan dekkari: pienen kustantamon 60 vuotta sitten julkaisema outo pokkari, jonka tarinassa ei ole mitään tolkkua. Kovaksikeitettyä tyyliä tapailevaan rikosromaaniin on otettu aineksia Mickey Spillanelta ja muilta ajan kirjailijoilta, mutta absurdissa painajaismaisuudessaan Nikkeliä ihmislihaan muistuttaa enemmän David Lynchin elokuvia. Pääosassa ongelmia selvittää karski etsivä Richard Rauta, jolla voi hyvinkin olla suomalaiset sukujuuret. Alun perin kirja ilmestyi nimellä Wesley Nicol.

Teokseen on Nikkeliä ihmislihaan -kirjan lisäksi koottu Kuusan novelleja Seikkailujen Maailmasta ja Koti-Posti-lehdestä. Kirjoittajan ja tämän tuotantoa esittelee Juri Nummelin.

Pehmeäkantinen, 340 s. ISBN 9789527211922. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 21,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoissa. 

maanantai 4. huhtikuuta 2022

Tomi Peuhkurinen: Kovaa peliä II


Kovaa peliä
-elokuvan jatko-osa on noussut yllättäen Suomen filmitaivaan ykköseksi. Tamperelaisen bisneseliitin moraalittomia koukeroita tonkivasta yksityisetsivästä kertovan elokuvan tarina heijastuu todellisuuteen, kun pienen levitysfirman Peralle ja Jaskalle menestys kihahtaa kalloon vähän liian rajusti. Raittila-niminen kovapintainen poliisi kuulee freelance-kriitikko Jaakolle luvatuista auliista antimista, ja homma riistäytyy käsistä. Avioero on Peran ongelmista pienimpiä, kun seuraavan elokuvan kohtalo on vaakalaudalla eikä hyvännäköinen sihteeri Janicakaan enää siedä seksististen pomojensa touhuja. Viimeisetkin moraalinrippeet viskataan nurkkaan yhteen viikonloppuun tiivistyvän kurimuksen alla. Väistämätön tosiasia kuitenkin on, että leffabisneksessä alamäki alkaa ensi-illasta.

"Luvassa on rutkasti moraalittomia tekoja sekä yksityiskohtaisesti kuvailtuja seksin ja väkivallan kuvauksia." (esipuheesta)

"Tunnistan Peuhkurisessa sukulaissielun." (Mikael X. Messi, Lausteen himokämpän kirjoittaja)

Tomi Peuhkurinen on tamperelainen elokuva-alan työntekijä. Hän on aiemmin julkaissut novellikokoelman Ilmassa musta kissa (Hexen Press 2016) ja toimittanut kirjan X-Rated: sis. epäkorrektia materiaalia (Helmivyö 2020). Kovaa peliä II on hänen esikoisromaaninsa.

Pehmeäkantinen, 220 sivua. ISBN 9789527211960. Kansi: Pertti Jarla. BoD:n verkkokaupassa 18,90 € (plus postikulut), saatavana myös mm. Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 


Tekstinäyte: 

Pyykkönen havahtuu unenomaisesta horroksestaan kun Mandy ja Janica astuvat taas huoneeseen. Hän ei osaa sanoa kauanko edellisestä kerrasta on kulunut. Se tuntuu ikuisuudelta, mutta saattaa oikeasti olla vain edellisenä päivänä. Hän olisi hämmästynyt jos hänelle olisi kerrottu, että naiset olivat olleet täällä viimeksi aamupäivällä.

Kuuluu naurua, hän pitää silmänsä kiinni. Hän on valmis sanomaan mitä tahansa, että pääsisi tästä tuolista pois ja omaan kotiin. – Mitä te haluatte tietää, hän sopertaa. 

– Mä kerron mitä te ikinä haluatte.

Janica nauraa.

– Tää on ihan liian helppoa, Mandy sanoo ja seisahtuu Pyykkösen eteen.

Pyykkönen vavahtaa, pitäisikö tämän olla vielä vaikeampaa?

Mandyn haaleat silmät kimaltelevat, ne ovat kuin jäätä. Olotilastaan ja olosuhteista huolimatta Pyykkönen olisi valmis taluttamaan tämän alttarille jos olisi saanut vaikka vain yhden panon eikä sitten enää ikinä mitään muuta.

Mandyn käteen ilmestyy veitsi kuin tyhjästä. Hän heiluttelee veitsen kärjellä Pyykkösen häpykarvoja. – Vittu ku te ette osaa edes siistiä näitä karvoja. Pyykkösen kyrpä vavahtaa tuuhean karvatupsun keskellä ja häntä hävettää.


keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Aleksis Kivi: Lea / Johannes Linnankoski: Jeftan tytär


Aleksis Kivi oli ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita, joka käytti Raamatun tarinoita oman luomistyönsä pohjana: Lea (1869) pohjautuu Luukkaan evankeliumissa olevaan tarinaan Sakkeuksesta, mutta Kivi on käyttänyt siinä myös omaa mielikuvitustaan. Johannes Linnankosken Jeftan tytär (1911) taas pohjautuu Vanhan Testamentin kertomuksiin. Kummankin pääosassa ovat nuoret naiset ja heidän ihmissuhteensa sekä niiden ristiriidat oman perinnäiskulttuurin kanssa.

Teos jatkaa Helmivyön Raamattu-aiheisten kirjojen sarjaa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet novelliantologia Belsazarin pidot ja Mattias Salamniuksen Ilo-laulu Jesuxesta. Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe. 

Pehmeäkantinen, 172 s. ISBN 9789527469026. Kansi Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 15,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

Juri Nummelin (toim.): Muistojen divarit 2


Muistojen divarit 2
kokoaa yhteen erilaisia kirjoituksia divarien maailmasta. Se päästää lukijan nuuhkimaan unohdettuja niteitä unohdettujen liikkeiden hyllyjen väliin ja kertoo oudoista ja vielä oudommista divarinpitäjistä. Käsitellyksi tulevat muun muassa Oulun, Kemin, Tornion, Vilppulan, Seinäjoen ja Kajaanin divarit - Helsingissä ja Turussakin käydään.

Kirjaan sisältyy myös liite vanhoja divariaiheisia kirjoituksia sekä Juri Nummelinin pitkä muistelus kirjastojen poistomyynneistä 1980-luvun lopulta alkaen. Muita kirjoittajia ovat muun muassa Merja Leppälahti, Tiina Mahlamäki, Vesa Sisättö ja Shimo Suntila. Kirjan päättää Harri István Mäen kaunis divariaiheinen novelli.

Muistojen divarit 2 on jatkoa suositulle kirjoituskokoelmalle, joka ilmestyi vuonna 2018. Se löytyy täältä

Pehmeäkantinen, 248 s. ISBN 9789527211885. Kansi JT Lindroos / Oivas.com. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 


Sisällysluettelo: 


Juri Nummelin: Lukijalle 

Kari Lassila: Muistojeni divarit 

Harri Kumpulainen: Kustaa Tiainen ja 20 neliön antikvariaatti 

Harri Haarikko: Juopottelua, petos ja tappo 

Shimo Suntila: Antikvariaattien Turku scifinörtin silmin 

Vesa Sisättö: Hajamuistoja Helsingin antikvariaateista 

Mikael Luova: Muistojen divarit: Vilppula 

Heikki Romppainen: Vaihtoehtomaailma linja-autoasemalla 

Niko Aslak Peltonen: Cityn kirja ja paperi: Hyviä kirjoja oli liikaa 

Juha Mäntylä: Seinäjoen Lehti- ja Kirjapörssi 

Janne Viitala: Muistoja Kankaanpään divareista 

Tiina Mahlamäki: Dupletti – Åbo Akademin kirjaston ja säätiön kaksoiskappalekokoelma 

Juri Nummelin: Divari sieltä, toinen täältä kautta Suomenmaan 

Mikael Luova: Kymenlaakson divareista – ja vähän muustakin 

Merja Leppälahti: Kirjaverkon pauloissa 

Teemu Paarlahti: Kun jälleen kohdataan: Löytöjä ja elämyksiä 

Kosti Koskinen: Kirja ja antikvariaatti (julkaisematon) 

Kristina Carlson: Antikvariaattien hyllyssä kohtaavat kirjojen sukupolvet (Suomen Kuvalehti 8.2. 1985) 

Vesa Sisättö: Divarien aarteita (Vihreä Lanka 1998) 

Juri Nummelin: Kadonnutta aikaa etsimässä (TYL 2001) 

Juri Nummelin: Kirjastojen poistomyynnit muistoissamme 

Harri István Mäki: Loppuun asti 


torstai 17. helmikuuta 2022

Väinö Kataja: Kansamme hyvinvointia


Väinö Kataja (1867-1914) on Suomen taiteen kultakaudella vaikuttanut kirjailija, jonka tarinat muistetaan parhaiten elokuvina (Koskenlaskijan morsian, Noidan kirot). Kataja ammensi teoksiinsa aiheita Tornionjokilaakson arjesta, ja 1900-luvun alussa hän kuului maamme myydyimpiin kirjailijoihin.

Kataja toimi useina vuosina isänsä, Ylitornion nimismies Mikael Jurveliuksen viransijaisena. Tässä tehtävässä koettu on ollut monen novellin alkusysäys. Tämän kokoelman tarinat on aikaisemmin julkaistu kolmessa teoksessa: Maalaiskuvia 1 (1907), Maalaiskuvia 2 (1908) ja Varavallesmannina (1906). Koosteen on toimittanut Reijo Valta. 

Pehmeäkantinen, 380 s. ISBN 9789527469002. Kansi: Reijo Valta. BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 


tiistai 15. helmikuuta 2022

Konrad Lehtimäki: Ylös helvetistä


Ylös helvetistä on harvoja suomalaisen kirjallisuuden täysiverisiä utopioita. Alun perin vuonna 1917 julkaistu Ylös helvetistä on tekijänsä Konrad Lehtimäen tunnetuin teos, edelleen vaikuttava pasifistinen ja sosialistinen romaani, jossa tiedemiehet keksivät laitteen, jonka avulla sodat voidaan lopettaa. Se ei tietenkään tuntemattoman maan hirmuhallitsijalle käy, vaan hän koettaa anastaa keksintöä itselleen. Kiihkeässä kirjassa on myös laajoja, ensimmäisestä maailmansodasta vaikutteita saaneita ilmataistelukohtauksia, jollaisia maamme muusta kirjallisuudesta saa hakea. Teosta ei ole painettuna julkaistu vuoden 1953 jälkeen.

Turkulainen, Vahdolla syntynyt Konrad Lehtimäki (1883-1937) oli varhaisen työväenliikkeemme suosituimpia ja merkittävimpiä kirjailijoita, jonka tavaramerkkejä olivat rajut näyt väkivallasta ja sorrosta. Helmivyön uuteen laitokseen on esipuheen kirjoittanut Lehtimäen kauhutuotantoa tutkinut Juri Nummelin.

Pehmeäkantinen, 420 sivua. ISBN 9789527211953. Kansi: J.T. Lindroos. BoD:n verkkokaupassa 19,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös Bookyn ja Adlibriksen verkkokaupoista. 

keskiviikko 9. helmikuuta 2022

Edgar Rice Burroughs: Pois ajan syövereistä


Pois ajan syövereistä
on Tarzanista ja Mars-kirjoista parhaiten tunnetun Edgar Rice Burroughsin Caspak-trilogian päätösosa. Kirjassa esihistoriallisen mantereen erikoisen evoluution salaisuuksien verho raottuu huimien seikkailujen lomassa. Selviävätkö kaikki onnellisesti takaisin aurinkoiseen Kaliforniaan?

Vuosina 2021-2022 ilmestyneen Caspak-trilogian (Ajan unohtama manner, Ajan unohtamat ihmiset ja Pois ajan syövereistä) on uudelleen suomentanut FT Reijo Valta. Kirjassa on myös Vallan kirjoittamat jälkisanat.

Pehmeäkantinen, 192 s. ISBN 9789527211946. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 18,90 e (plus postikulut), saatavana myös mm. Adlibriksen ja Bookyn verkkokaupoista. 

Aiemmat osat Helmivyön sivuilla: Ajan unohtama manner ja Ajan unohtamat ihmiset.

Juri Nummelin: Huonoimmat novellini

 

Tähän kirjaan tunnettu kirjallinen sekatyöläinen Juri Nummelin on valinnut huonoimmat novellinsa. Mistään pöytälaatikoiden jämistä ei ole kuitenkaan kyse, vaan julkaistuista teksteistä - osa on ilmestynyt Nummelinin pienipainoksisissa omakustannelehdissä. Huonoimmat novellini alkaa scifilehti Tähtivaeltajassa vuonna 1988 julkaistulla "Jumalten tuholla", jonka pohjalta Nummelin teki myöhemmin samannimisen romaanin. Kirja jatkuu erilaisilla rikosnovelleilla, joissa Nummelin kokeilee jopa imperatiivimuotoista kerrontaa. Kirjassa on myös novelleja taustoittava esipuhe sekä yhden novellin kohdalla pitkät jälkisanat. 

Pehmeäkantinen, 72 sivua. ISBN 9789527211991. Kansi: Timo Ronkainen. BoD:n verkkokaupassa 8,90 € (plus toimituskulut), saatavana myös Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa.

Kirjan sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle 

Jumalten tuho (Tähtivaeltaja 4/1988) 

Pieni t-paita, vihreä ja valkoisia pilkkuja (Jännityslukemisto N:o 2 / 2008); Jälkisanat 

Se on vain jazzia, Sam Odessa (Ässä N:o 4 / 2012) 

Don Cuplaton: Mack Biolan ja lehmänlantamafia (Isku No. 1 / 2004) 

Paperi (Jännityslukemisto N:o 4 / 2011) 

25 donaa (Jännityslukemisto N:o 4 / 2011)