Nyt voit itkeä ja nauraa!
Lasisilmiä, alastonmalleja, lahkolaisia, merimakkaroita, mystistä menoa Stockmannin tavaratalossa, totuus Turun puukotuksesta... Luhistunut maailma sisältää Timo Surkan 15 uutta kauhu-, jännitys- ja fantasiatarinaa, kieroa ja mustaa huumoria unohtamatta.
Timo Surkka (s. 1966) on viimeisiä oikeita kioskikirjailijoita, Jerry Cottonia ja Asko Kukkosen seikkailuja työstänyt tekstinikkari, joka on kirjoittanut paljon myös SinäMinään ja Reginaan sekä Tampereen Science Fiction -seuran Portti-lehteen. Surkka on kirjoittanut noin 80 Jerry Cottonia ja 24 kappaletta Asko Kukkosen seikkailuja.
Pehmeäkantinen. 184 s. ISBN 9789527469255. Kansi: Juho Sihvonen. BoD:n verkkokaupassa 17,90 e (plus postikulut), saatavana myös muista verkkokaupoista.
Tekstinäyte novellista "Spede tulee uniin":
- Olette ollut kovin hiljaa koko matkan ajan, vierustoveri mainitsi.
- Ei ole mikään maailman paras olo.
- Onko lentopelko? tämä vanhemmanpuoleinen naishenkilö kysyi.
- Ei. Itse asiassa vuoristotauti.
Kielenkääntäjä Suhonen palasi Finnairin lennolla kohti Suomea ja oli huonovointinen. Mies hieroi siilitukkaansa ja puristi oksennuspussia rintaansa vasten.
Hän ei ollut käynyt ulkomailla ammattinsa vaan harrastuksensa vuoksi. Suhonen oli survival-mies, tottunut Saharan aavikoihin ja Amazonin viidakoihin. Hän toki piti tavanomaisista turistien suosimista nähtävyyksistä ja vetonauloista, mutta eniten hän tykkäsi livetä oppaan vetämistä ryhmistä ja lähteä kulkemaan omia polkuja.
Käännöstöistä saatuja palkkioitaan hän säästi aina seuraavaa matkaa varten.
Nyt hän oli kiipeillyt Himalajalla ja palasi takaisin maitojunalla, koska hänelle oli iskenyt hapenpuutteesta johtunut vuoristotauti.
Oireet alkavat viimeistään 36 tunnin kuluttua vuorelle nousemisesta, ja ainoa hoitomuoto on palata alemmas, mutta joskus käytetään jopa painekammiota. Deksametasoni helpotti turvotusta ja hän oli kokeillut myös sildenafiilia eli Viagraa, koska sen on havaittu auttavan vuoristotautiin.
Lennolla takaisin Suomeen hän oli ottanut vähän rauhoittavaa luonnontuotetta. Ihan vähän, sellaiset kuusi tuplaviskiä.
- Kurja elokuvatarjonta, muori Suhosen vieressä manaili.
Hän oli tämän tästä käyttänyt selkänojan viihdekeskusta.
- Harmin paikka.
- Tiedätkö, minkä nyt haluaisin katsoa?
- En kyllä ikinä arvaa.
- Speden rautakauppasketsin.
Suhonen naurahti.
- Mistä moinen fiksaatio?
- Spede on paras.
- Minä en koskaan siitä kauheasti tykännyt, Suhonen sanoi ja sai osakseen vihaisen mulkaisun.
