Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kummitusjutut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kummitusjutut. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Johan Aulén: Kummitus-juttuja

Johan Aulénin ruotsista suomentama Todellisesti, ja luonnollisella tavalla selitettyjä Kummitus-juttuja, kerroiltut tonttujen ja kummitusten uskomisen estäämiseksi (1862) on ensimmäisiä suomeksi ilmestyneitä kauhutarinoita, jossa kummituksille ja muille olennoille annetaan tosin luonnolliset selitykset.

Kummitus-juttuja on todellinen harvinaisuus: julkisista kirjastoista sitä on vain Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, eikä sitä ole koskaan digitoitu. Teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Kirjassa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa taustoitetaan Aulénin teosta. Muista myös Helmivyön aiempi kummituskirja, Jaakko Juteinin Kummituksia! Yhdessä teokset muodostavat Suomi-kauhun kivijalan. 

Johan Aulén (1837-1906) oli lennätinvirkailija ja suomentaja, joka työskenteli myös Sanomia Turusta -lehden palveluksessa. Hän käänsi parikymmentä kirjaa, lähinnä elämäntaito- ja muita oppaita. 1870-luvulla hän vaihtoi nimekseen Juho Jäykkä.

ISBN 978-952-7211-57-1. Pehmeäkantinen, 78 s. Kansi Haron Walliander alkuperäisen nimiösivun perusteella. BoD:n verkkokaupassa 12,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 17,10 € (ei postikuluja), Adlibriksen verkkokaupassa 12,10 € (plus postikulut). 

maanantai 4. helmikuuta 2019

Jaakko Juteini: Kummituksia

Jaakko Juteinin Kummituksia eli luonnollisia aavis-juttuja valistuksen lisäksi (1819) on ensimmäinen suomalainen kauhukirja, kokoelma pieniä kertomuksia aaveista ja muista haamunäyistä. Juteini paljastaa samalla, mitä kummituksista kertovien tarinoiden takana todella on. Kirja julkaistaan ensimmäistä kertaa uudestaan vuoden 1858 toisen laitoksen jälkeen. Kirjaa ja sen sisältöä avaa esipuheessa vanhan käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin.

“Kirjasessa [on] joukko hupaisia saksankielestä käännettyjä kertomuksia nähdyistä aaveista. Samalla selitetään luonnollisella tavalla, miten ‘aawis-juttu’ on syntynyt. Saatamme kyllä arvata, että nämä kertomukset aikanaan olivat omiaan poistamaan syvällekin juurtunutta taikauskoa ja epäluuloja, ja ovat ne vielä meidän päivinämmekin sopivia siihen.” (Kuuno A. Talvioja Juteini-elämäkerrassaan)

Pehmeäkantinen, 44 sivua. ISBN 978-952-7211-31-1. Kansi Haron Walliander alkuperäisen pohjalta.

BoD:n verkkokaupassa 6,90 e (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 11,60 e (ei postikuluja), ei toistaiseksi Adlibriksen verkkokaupassa.

Tekstinäyte: 

Pariisin Raati-huoneessa piti vanhaan aikaan tuomittaman mies rangaistuksen alaiseksi, joka sanottiin olevan liitossa perkeleen kanssa. Koska nyt Tuomarit kokounduivat, ja juttu eteen otettiin, tapahtui suuri jyry uunin piipussa. Onnettomuudeksi sopi myös pelli auki vedettynä. Moni luuli kohta, että perkeleen piti sen kautta tuleman avuksi ystävällensä. Tuomarit kiipesivät takana silmin ovea kohden, ja näkivät ulos juostessansa – o! iänkaikkisuus! kuinga tuhka ja kartu ryöppyi uunista, josta paha hengi rupesi ulos kyngyämään. Mutta yksi Tuomari raukka, jonga pitkä kappa kävi kiini naulan kandaan penkin syrjässä, kompastui pitkää pituuttansa lattialle ja kaatuessansa loukkasi armottomasti nenänsä, josta veri vuotamaan rupesi. Tässä lepäsi hän nyt puoli pyörtyneenä, ja luuli itsensä jo perkeleen muonaksi. Koska hän päänsä ylös nosti, näki hän mustan perkeleen kynnet ristissä vielä seisovan uunin edessä, ja hiiluvilla silmillä puoleensa katselevan. Tuomari oli nyt pitkänänsä lattialla, eikä rohjennut jäsendänsä järkähyttää, niin kauan kuin myös se tuskasta vapiseva perkele saineella äänellä kysyy häneldä: Ah! hyvä herra! sanokais, missä minä olen? Nyt vasta sai Tuomari enemmän rohkeutta sydämeensä, nousi ylös, pyyhkisi verisen nenänsä, ja astui lähemmäksi tätä hyvää perkelettä. Katsoissansa tarkemmin pirun silmiin, tunsi hän kohta miehen, joka oli hiljain oppiin otettu korsteini-veijari, joka suuressa Raati-huoneen rakennuksessa muita sivu-korsteinia peratessansa putosi tapaturmaisesti pitkin väljää Raati-huoneen uunin piippua aina pesään eli uuniin asti.

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Juri Nummelin (toim.): Vampyyri ja muita vanhoja kauhu- ja jännitysnovelleja

Suomessa on aina luettu kauhukirjallisuutta. Juri Nummelinin toimittama Vampyyri kokoaa yhteen vanhoja kauhukertomuksia jo 1800-luvulta asti. Mukana on Charles Dickensin, Arthur Conan Doylen ja Jack Londonin kaltaisia kirjallisuuden klassikoita, mutta myös nimettömiä kummitusjuttuja 1900-luvun alusta. Suurinta osaa kirjan tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana sataan vuoteen.

Pehmeäkantinen, 180 s. ISBN 978-952-7211-04-5. Kansi: Haron Walliander.

BoD:n verkkokaupassa 16,90 € (plus postikulut), Booky.fin verkkokaupassa 16,80 € (ei postikuluja). Ei vielä saatavilla Adlibriksen ja Suomalaisen verkkokaupoissa. Muista myös Helmivyön aiempi Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmes -romaani Pelon laakso!

Sisällysluettelo: 

Juri Nummelin: Lukijalle
Jan Neruda: Vampyyri (Vampyr, 1870; suom. tuntematon, Kiki 9/1930)
H. G. Wells: Perhonen – “Genus Novo” (The Moth, 1895; suom. V. Hämeen-Anttila, teoksessa Varastettu basilli, Kansa 1907)
Arthur Conan Doyle: Brasilialainen kissa (The Brazilian Cat, 1898; suom. Väinö Nyman, teoksessa Pelko- ja kauhutarinoita, Kirja 1925)
Arthur Conan Doyle: Hissi (The Lift, 1922; suom. Väinö Nyman, teoksessa Hämärätarinoita, Kirja 1926)
Salatusta maailmasta (teoksessa Salatusta maailmasta: kolme kummallista kertomusta, Otto Andersin 1917)
Tosia kummitusjuttuja (otteita teoksesta Tosia kummitusjuttuja, suom. Hilma Vartiainen, 1928; alun perin Daily News -sanomalehdestä)
Rudyard Kipling: Dungaran tuomio (The Judgement of Dungara, 1888; suom. Aino Malmberg, teoksessa Kertomuksia Intian ylängöiltä
ja laaksoista, Otava 1893)
Charles Dickens: Ratavahti (The Signalman, 1866; suom. Suonio, teoksessa Mugbyn rautatie-haara, SKS 1869)
Jack London: Varjo ja valo (The Shadow and the Flash, 1903; suom. tuntematon, teoksessa Ikuinen salaisuus, Otava 1924)