Ihmeellinen kuherruskuukausi ilmestyi vuonna 1930 ja jäi tekijänsä, raumalaisen kuvataiteilijan ainoaksi kirjaksi. Täysin unohdettu kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan, ja mukana ovat myös Koskisen 1920-luvulla eri lehdissä julkaisemat kauhu- ja jännitysnovellit.
Kosti Koskinen (1905-1983) oli raumalainen kuvataiteilija, joka tunnettiin rohkeasta värien käytöstään. Hänen tuotannossaan on vaikutteita 1900-luvun alun modernistisista taidesuuntauksista. Ihmeellinen kuherruskuukausi oli novelleja ja arvosteluja tehneen Koskinen ainoa kirjallinen julkaisu. Kirjassa on suomalaista kauhukirjallisuutta tutkineen Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.
Otteita arvosteluista:
"Koskisen runollissävytteinen surrealismi on omintakeista (...). Koskinen on turvautunut realismiin, osin huimaan alintajuntansa tarjoamaan mielikuvitukselliseen aineistoon, ja yhdistellyt ne surrealistisiksi, osin myös varsin absurdeiksi paketeiksi. (...) Hieno ja arvokas kokoelma (joka) antaa arvokkaan lisään suomalaisen kauhun ja pulpkirjallisuuden historiaan. Suosittelen kirjan tutkimista kaikille genren harrastajille." (Harri Kumpulainen, Portti)
"Hulluus, hulluttelu, todellisuuspako ja mielikuvituksen vapaus vievät tarinoita eteenpäin." (Satu Henttonen, Ruumiin kulttuuri)
"Neljään pitkään novelliin jaettu teos sekä sitä laajentavat viisi lyhyttä kertomusta piirtävät Koskisen mielenmaisemasta monimutkaisen kuvan, joka kuitenkin verrattain helpolla upottaa lukijan pyörteisiinsä. Hahmojen toiminnassa, tarinoiden asetelmissa ja sisäisessä maailmassa on rippeitä todellisuuden logiikasta, sekä piirteitä mielialoista, joita voisi nimittää erityisen suomalaisiksi. Tarinoiden miljööt ja tunnelmat menevät silti omia menojaan – kuin niiden odotettaisiinkin noudattelevan jotain täysin itsenäistä, muusta maailmasta itsenäistynyttä rakennetta. (...) Koskinen "olisi löytänyt oivallisia hengenheimolaisia vaikkapa Dalísta, Burroughsista, Lynchistä ja Waitsista." (Aleksi Leskinen, Kulttuuritoimitus 24.5.2021)
Pehmeäkantinen, 260 sivua, ISBN 9789527211694. Kansi Susanna Liikala. BoD:n verkkokaupassa 24,90 € (ja toimituskulut), saatavana myös mm. Booky.fin ja Adlibriksen verkkokaupoissa.
Tekstinäyte Juri Nummelinin esipuheesta:
Joku voi kysyä, miten kirja, jonka nimi on Ihmeellinen kuherruskuukausi, voi olla kauhukirja. Sehän kuulostaa joltain romanttiselta komedialta, jossa kieriskellään ladossa tai matkustellaan viattomasti Päijänteellä. Kirja ei edes näytä kauhulta tai edes jännitykseltä, sillä kannessa on pienellä painettu maisemakuva, eikä kirjalla ole selventävää alaotsikkoa tyyliin "jännityskertomuksia" tai "kauhunovelleja". Kirjassa ei myöskään ole takakansitekstiä, mutta eivät ne kovin yleisiä 1930-luvun alussa muutenkaan olleet.
Koskisen teos oli jäänyt yli 70 vuodeksi limboon, eikä sitä mainita esimerkiksi Simo Sjöblomin mittavassa dekkaribibliografiassa, johon muutoin on listattu kaikki suomeksi ilmestyneet kauhuteokset. Koskisen matka pois unohduksesta alkoi, kun turkulainen kauhukirjailija ja keräilijä Boris Hurtta piruuttaan osti Koskisen novellikokoelman ja alkoi lukea sitä. Hurtta on kuvaillut tapahtumaa suurin piirtein näin: "Aloin lukea sitä unikirjana, mutta jo eka lause paljasti, että tämähän on jumankauta kauhua!"
Hurtan Portti-lehteen vuonna 2007 kirjoittama artikkeli "Kosti Koskinen murtaa ajan kahleet" oli ensimmäinen kerta, kun Ihmeellinen kuherruskuukausi tuotiin julkisuuteen. Aikanaan siitä ei julkaistu tiettävästi yhtään arvostelua, ja sen mainitsi mahdollisesti vain Arvosteleva kirjaluettelo, jonka lyhyiden tekstien perusteella teoksia ostettiin kirjastoihin. Jo tuolloin Onni Tolvanen huomasi, että kirjan otsikko on epäonnistunut ja harhaanjohtava. Tolvasen mukaan Koskisen novellit ovat "aivan erikoisia" ja ne "kahlitsevat lukijan mieltä voimakkaasti".
Näin voi todellakin sanoa. Koskinen on 1920- ja 1930-lukujen kauhukirjailijoistamme ehkä omaperäisin, eikä hän pysähtynyt perinteisiin kauhutehoihin. Ihmeellisen kuherruskuukauden ideat tuntuvat edelleen omaperäisiltä ja tuoreilta, varsinkin kirjan päättävässä niminovellissa. Teos ei muistuta mitään muuta suomalaista kauhukirjaa.
